lauantai 5. maaliskuuta 2011

HHV 4

tuli kuin vahingossa. Tammikuussa pärvöötin epäonnistuneen huivitekeleen ja lanka kummitteli mielessä. Halusin sen jotenkin vartahille. Syntyi ajatus tuubihuivista.Yhdistämällä Rose -mohairia ja Siviä aloin summanmutikassa suunnitella kuohkeaa neuletta ja päädyin kutomaan lapsena oppimaani valepatenttia. Tikkuajissa viime kerralla kuulin tunturineuleesta ja miten sitä tehdään. Siis mullahan on sitä tässä vartahilla parasta aikaa. Tunturineule onkin parempi nimitys kuin joku valepatentti.
Kuohkeutensa ansiosta huivi venyy pituudessa ja leveydessä melkoisesti vaikka hupuksi päähän tai kieputtamalla kaulaan pariin kertaan.
Aurinko helottaa pilvettömältä taivaalta. On tulossa kaunis ulkoilupäivä!

Nyt kaikki  ulos kuuntelemaan lintujen sirkutusta ja haistelemaan kevättä!
klo

8 kommenttia:

  1. Sude5. maaliskuuta 2011 klo 11.26

    Valepatenttia minäkin olen tehnyt, mutta alankin kutsumaan Tunturineuleeksi. Kuulostaahan se hienommalta :) Sinulla jo 4. HHV valmiina ja minulla vasta ensimmäinen puikoilla. Tämä on ihanan pehmoisen näköinen ja kauniin värinen.

    VastaaPoista
  2. Sipi5. maaliskuuta 2011 klo 11.45

    Tunturineule kuullostaa mukavalta :)
    Ihanan pehmeä, nätti huivi! Kätevä kun saa tarvittaessa korvienkin suojaksi, näin keväällä kun nuo ilmat muuttuilee niin kovin nopeaan.

    VastaaPoista
  3. sirkkis5. maaliskuuta 2011 klo 13.46

    Voi oli hyvä kun muistelit ja teit tuota valepatenttia. Olin itse ihan unohtanut kuinka hyvä neulosmalli se on. Kivan huivin neuloit ♥

    VastaaPoista
  4. Matleena5. maaliskuuta 2011 klo 14.26

    On kuvassakin niin pehmeän näköinen! :) Ja siis jo HHV4! Hulluttelusi on hyvässä vauhdissa!

    Ollaan Äkäslompolossaa ja täällä tuuli on melkein myrskylukemissa, joten ei houkuttele ulos ollenkaan. Lunta ei sentää sada.

    VastaaPoista
  5. KristiinaS5. maaliskuuta 2011 klo 16.26

    No siinä se taas on: Pärvöttää. Mä olen neuletapaamisissa hauskuuttanu kanssaneulojia tällä sanalla. Ei ne tiedä. Mä stadilaisena tiedän, oon ylpee. Kaikkea oppii ku seuraa aikaansa kässäblogeissa ja jotain kivaa laittaa muistinperukoille sopivasti käytettäväksi.

    VastaaPoista
  6. Auli5. maaliskuuta 2011 klo 19.58

    Ihania sanoja tosiaan. Minulle pärvöttää on ihan outo mutta kiva. Olet päässyt huimaan huivivauhtiin!

    VastaaPoista
  7. Anneli5. maaliskuuta 2011 klo 22.24

    Kauniin sininen huivi !

    VastaaPoista
  8. Hilkka7. maaliskuuta 2011 klo 11.16

    Minulle on tuttu tuo valepatentti, mutta tunturineule on kivempi nimitys.
    Toi huivijuttu on niin kätevä idea, että taidan laittaa toteutettavien listalle.

    VastaaPoista