sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

"Kesän kukkiessa kauneimmillaan...

Kokosin omista kukkakuvakansioistani kimpun

                                    veljeni muistoksi.

     
                         ......sait siirtyä rauhaan levolliseen:"

9 kommenttia:

  1. Suru on syvältä vaan sellainen on elomme kirjoihin kirjoitettu. Tuokoon huominen mieleen rakkaat kauniit muistot ja ne vie eteenpäin.

    VastaaPoista
  2. Kauniit kukkakimput olet löytänyt veljellesi... Suru on aina suuri kun on rakkaan, läheisen menettänyt, mutta onneksi lämpöiset muistot aina kantavat sen suurimman surun yli.

    VastaaPoista
  3. Voi Heleena, lämmin osanotto!!

    VastaaPoista
  4. Sitä, mitä kaipaamme,
    emme menetä koskaan.
    Sitä, jota rakastamme,
    kaipaamme aina.
    (Claes Andersson)

    VastaaPoista
  5. Osanottoni suruusi!

    Kauniin huivin olen neulonut surutyönä!

    VastaaPoista