Varsinaisesta tehtävästään vapautetut farkut taipuvat vielä moneen uuteen aivan erilaiseen muotoon.
Eilen saapunut Suuri Käsityö -lehti sisältää monia kivoja ideoita.
Oma farkkuvarastoni on kasvanut muutama vuosi sitten useiden lahjoittajien ansiosta, sillä en ole itse farkkuihminen.
Kiitos vielä kaikille lahjoittajiolle!
Yksi sateinen ja kolea päivä (ja toinenkin) kului tämän peiton parissa. Asettelin paloja mutu-tuntumalla toistensa viereen.
Kokoa tuli 120 x 150 cm, välissä on vanulevyä, taustakangas löytyi ikivanhoista varastoista.
Kuvassa peitto on hakaneuloilla kiinnitettynä. Uudelleen alkaneet helteet siirsivät tikkauksen aloittamista tuonnemmaksi.
Singerini oli tässä paras mahdollinen apuri, myös tikkaukseen, jota jo kokeilin.
Tänään taas sataa, joten katsotaan iskeekö inspis...
Wau, kuinka upea farkkupeitto on tulossa!
VastaaPoistaAlajärven kirkossa on valkoinen flyygeli, harvinaista, ja ne penkit olivat mukavat istua. Sinne kannattaa mennä jo ihan sen kauniin näköalankin vuoksi, järvi vieressä.
Onpa hieno peitto tulossa. .Sinisen erisävyjä.
VastaaPoistaHieno peitto! Tuollaisen minäkin tekisin, jos olisin ompelukone yhteensopiva.
VastaaPoistaMahtava peitto, siinä on vanhat farkut saaneet uuden upean elämän:)) Tykkään ja paljon tykkäänkin.
VastaaPoistaOmpas hieno peitto ja oikeaa kierrätystä
VastaaPoistaFarkku iskee aina vaan yhtä voimalla, ikiklassikko!
VastaaPoistaTavoitteenani on tehdä Veljentytöille farkkupeitot mökille - vielä jonain päivänä...