pistäydyn mökillä "katsastamassa" ja voimmaantumassa luonnon rauhasta ja lintujen liverryksistä.
Näinä päivinä tulee kuluneeksi 20 vuotta kauppakirjojen allekirjoituksesta. Mökki on niin kuivalla maalla, että kaivostakin loppuu vesi keskikesällä ja siellä ollaan sadeveden varassa.
Juhannusviikolla kukkivat tulikellukat
ja nurmitädyke monien muiden kukkain kanssa.
Kuntaliitoksen jälkeen mökki on osa tätä kaupunkia, sen luoteisnurkassa. Lähellä on asutusta ja ihan naapurissa samanlainen mummonmökki vapaa-ajan asuntona.
Nyt, kun asun omakotitalossa, ei aikaa, eikä voimia enää riitä mökkeilyyn. Olen saanut mökille innostuneen "puutarhuri/talkkarin" eikä mökki ole jäänyt oman onnensa nojaan.
Näin marja-aikaan kaipaan metsään.....
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Ihana mummonmökki, mutta ymmärrän hyvin, että mökin ja omakotitalon yhteensovittaminen ei ole ihan helppoa. Kiva, kun olet saanut talkkarin, joka varmaan myös itse nauttii hommastaan!
Suloinen on sinun mäkki ja varmasti on mukavia muistoja ja kaipuu sinne.
Suloinen ja niin idyllinen mökki!
Ihana mökki! Tuollaisesta minä haaveilin lapsena, että olisi ihana asua siellä yksin.. ;o))
Voi miten idyllinen paikka, ihan kuin siirtyisi aikaisempiin aikoihin. Varmasti tuossa ympäristössä kesästä voi nauttia täysin siemauksin.
Kurkkaahan uuteen blogiini http://vekki.blogspot.com
Kiva tuollainen mummonmökki.Marjastamaan minäkin mielin:)
Onneksi mökille on löytynyt mökkitalkkari - pysyy paikat kunnossa ja varmaan mahdollistaa vierailut "mökkikuumeen" iskiessä. :o)
Lähetä kommentti