Väliin ikikukkia

Kukkivista kukista ei tosiaankaan ole pihalla puutetta, silti teki mieli kokeilla ommella kankaasta.
Ihana  Kädentaitoja rakkaudella -lehdessä 2/13 oli kiva ohje .
 Ensimmäisen kukan tein ohjeen mukaan, halkaisija 5cm. Kuvassa pihalla kasvavan oja/kyläkellukan lehtien päällä.

Seuraavaa aloin jo isontamaan, halkaisija 13 cm, vuorenkilven lehdellä.

Kolmas onkin krupattu paidan hihan kalvosimesta. Kansalaisopiston kevätnäyttelyssä näin miesten paitojen kauluksista tehtyjä kukkia. Pienenlainen on tämä kalvosimesta tehty, halkaisija 8 cm, tämäkin oja/kyläkellukan lehdellä.

       Mukavaa heinäkuun ensimmäistä viikkoa!

Arovuokko

Multasormen taimimyymälästä ostin keväällä tämän  yhden taimen. Se kasvaa jouluruusun vieressä melko varjoisassa paikassa. Tällä pihalla oli arovuokko, mutta se katosi pian sen jälkeen, kun 10 vuotta sitten muutin tänne. Uuden alun hankkiminen on ollut nämä vuodet mielessä.
Tämä yllätti kukkimalla runsaasti ja pitkään. Nuppuja näkyy vielä olevan ja kukinta on jatkunut jo neljättä viikkoa.

 Mielikuvani oli valkovuokon kokoisesta kukasta, mutta tämä on paljon isompi.

 
       Kesä jatkuu, välillä paistaa ja taas sataa...

Ruusuja

Juhannusruusujen lisäksi pihaltani löytyy Pikkuveljen toissa syksynä istuttama ruusutarha, jossa on erilaisia pensasruusuja (vai miksi niitä kutsutaan) .
Ensimmäisenä, jo ennen juhannusta oli kukassa tämä kooltaan melko pieni, mökiltä siirretty. Kukinta  oli runsas.

Seuraavaksi kukki samoihin aikoihin juhannusruusu, joka on peräisin noin 10 vuotta sitten mökiltä tuomastani autokatoksen vieressä kukkivasta pensaasta, joka kärsi talvesta, mutta toipui.

Tällä hetkellä kukassa on yksinkertainen, voimakastuoksuinen, isokukkainen ruusu, jota on tontin takareunalla lähes villintyneenä ja runsaskukkaisena.

Ensin vesisateen jäljiltä ja sitten auringossa

Neljäntenä lajina on vaaleanpunainen kerrottu, tuoksuva ruusu, jota on vuosikymmenet kasvanut tällä tontilla omenapuiden edessä. Siellä on talven aikana käynyt kato, eli muutamaa versoa lukuunottamatta noin kaksimetrinen ruusurivi on pelkkiä kuivia oksia.
Onneksi tämä siirrettiin ja on nyt  täynnä nuppuja, tosin kukat jäänevät pienehköiksi.

  Viidentena tarhassa on mökiltä tuotu yksinkertainen vaaleanpinkki ruusu, jossa oli muutama kukka. Kukinta meni nopeasti ohi ja jäi kuva ottamatta.
Ruusuja en ole oppinut tuntemaan, enkä muista, vaikka olen saattanut kuulla nimenkin.

         Ruusujen myötä miellyttävää viikonloppua!

Kaunotar

hurmaava, lumoava, kiehtova, tenhoisa, ihastuttavan ihana
  hartaasti odotettu  avautui viimein

   Nuppuja on vain alun toista kymmentä.

  Aikaisin aamulla ( klo 5.25) jyrisi ja salamoi, muutaman kerran aivan päällä. Vettä saatiin 11mm, ilma ei raikastunut.  Juuri tällä hetkellä etelän suunnalta kuuluu jatkuvaa jylinää, hetkessä musta pilvi onkin päällä.
                 Pioni painoi kukkansa maata kohti.

Kuvahaaste

Viimeinen 10. kuva  päättää tämän  haasteen.
Otin kuvan eilen 24.6. puolenpäivän aikaan, jolloin aurinko on juuri tulossa esiin pilvisen aamun jälkeen.
    Oma havainto:  Itsepäinen juhannusruusun oksa sojottaa joka kuvassa etuvasemmalla.

        Mukava haaste, jossa vuodenaikojen vaihtelua kuvasin joka  kuukauden 24 päivän tienoilla makuukamarin ikkunasta kohdistaen aina samaan suuntaan.

Haasteen kaikki kuvat löytyvät  Kuvahaaste tunnisteen alta   TÄÄLTÄ .

     

Superkuu

Juhannusaattoa vietimme rauhallisesti  kotosalla. Taivas oli pilvetön ja kävin aika ajoin tarkistamassa kuun asentoa.
 Kuvasin portailta ja kuvan alalaita on juuri naapurin ulkorakennuksen katon yläpuolella.

 Odotin kuun siirtyvän niin, että saisin kuvaan naapurin lipputangossa liehuvan lipun.

   Juhannuspäivän varhaisina tunteina taivaalle ilmestyi ohuita poikittaisia pilviä ja tuuli oli heräämässä.

    Yritin saada lipusta kauniisti liehuvaa kuvaa, mutta sitten kuu alkoi pudota pilveen.

  Vuorokausi on ehtinyt vaihtua. Nyt on taivas pilvessä, kuuta on turha odottaa.
    Eipä yhtään väsytäkkään...


   

Keskikesän juhlaa

         Tämän valkoisen juhannusruusun kuvasin tänään pihallani Sinulle Vierailijani!

     Ihanaa Juhannuksen aikaa!
     Nautitaan kesästä ja 
     pidetään huolta toisistamme!

Neulejakku

Huhtikuun alkupuolelta asti tekeillä ollut raitaneule valmistui keskikesän juhlintaan.  Toivottavasti Juhannuksesta tullee helteisen lämmin ja villatakkini saa odottaa viileämpiä säitä.
Innoituksen ja ohjeen sain Marilta  Prosessineuloja -blogista. Olin etsinyt ohjetta ylhäältä alas neulottavaa jakkuun/puseroon jo pitempään. (Aloittaminen vain kesti.)  Marin tuntien tiesin, että tästä tulee oikein mainio.
             Terveiset ja kiitokset Marille!

 Lankana Dropsin  Fabel Spray Print ja Delight, pyöröpuikko 2,5.  Neuleen valmistunisesta innostuneena ompelin väliaikaisiksi napeiksi ensimmäist käteeni sattuvat. Nappivarastostani saattaa löytyä sopivammatkin, jahka ehdin kiivetä vintille penkomaan.
                                                 
     Kuvauspäivänä, sunnuntaina iltapäivällä  etelätuuli tuo jumputusta Törnävältä Provinssrokista ja riepottelee jakkuani portaiden kaiteesta roikkuvassa  henkarissa. Päivän ensimmäiset sadepisarat vauhdittivat kuvan ottoa.
Valmista jakkua katsellessani olen oikein tyytyväinen, sain just sellaisen, kuin halusin. Tykkään, tykkään!

       Juhannuksen odotusta!


    

Luonnonkukkapäivänä

Tuulista, koleaa, pilvistä ja lopulta iltapäivästä alkaen pientä sadetta, uuvuttavaa suorastaan lamaannuttavaa.
Olisi ollut hyvä päivä lämpimästi puettuna lähteä kameran kanssa etsimään kukkivia  kukkia luonnosta.
Mutku....         niin on tyytyminen omalla pihalla kukkiviin.
Kuva-arkistostani löytyivät nämä tänä kesänä kuvaamani:
     Voikukka

   Rönsyleinikki pitkine rönsyineen

     Valtoimenaan kaikkialla

        Nokkonen

     Nurmitädyke kukkii runsaasti parhaillaan  kuva on viime vuodelta.

       Puna-ailakki, kuva viime vuodelta
                                                     
     
                Kukkivaa kesää!

Urakka loppusuoralla

Lähes kaksi kuukautta kului puiden kaadosta  päivään, jolloin viimeisetkin klapit saatiin sateelta suojaan pienittynä. Hyvänä apuna olivat asialliset välineet ja varsinkin tuo halkomiskone. Halkomiskirvestä en edes kokeillut, vaikka sellaisen hankinkin, kun kuvittelin selviäväni urakasta hartiavoimin (ajan kanssa tietenkin).
Isossa kärryssä on viimeiset halkaistavat ja  edessä olevaan kärryyn halkaistut putoavat hyvällä onnella ihan itsekseen. Koneenkäyttäjänä seison koneen takana ja  tarvitsen molemmat kädet, vasen on koko ajan jarrukahvassa ja oikealla laitan ensin puun paikalleen ja sitten painan napista vauhtia.  Pienten halottavien kanssa pärjäsin hyvin, mutta suurempien kanssa yhden käden voimat olivat koetuksella. Homma hoituu hyvin, kun on kaveri hoitelemassa konetta.

     Taivaalle nousevat mustat pystyt ovat panneet työhön vauhtia iltapäivisin reilun viikon ajan.

Kukkapenkkien perkaamiset ja pihatyöt ovat jääneet rempalleen, siksi nurmikolta löysin hennon roosan orvokin. Lienee  vuosia sitten ruukussa kukkineiden siementämä.

                  Kesäistä viikonloppua!

 

Kevät?

Palasiko väliin jäänyt kevät?  Vai tuliko jo syksy?
Harmaata, tihuuttaa aika ajoin, tuulee tai melkein myrskyää, mittarissa 10,2 astetta, luvassa pakkasöitä Suomenselälle tai ainakin hallaa...
 
    Esikot tykkäsivät helteistä ja kuivuudesta,
    kukkivat pitkään ja näyttävästi.

                  Tämä on kesää, kesää!

Saa sataa!

Tarkoitan otsikolla sitä, että tontilta kaadettujen puiden puolesta saa sataa. Puut ovat suurimmalta osalta olleet pilkottuina osin pinossa ja  osin kasalla paahteessa ja tuulessa sen kolme viikkoa, jolloin ei tullut pisaraakaan vettä. Kesäkuun alussa  puille saatiin lato (paikalla koottuna).

  Tiistaina   Toivon päivänä saimme lähellä asuvat ystävät talkoisiin ja kaikki pilkotut puut  tuli kärrätyksi latoon sateelta suojaan. Mustanpuhuvat pilvet uhkasivat vähän joka suunnalta koko ajan, mutta ensimmäiset pisarat tulivat vasta, kun työ oli tehty.
                                        

      Kiitos Kökkäläiset!  Yhteistyössä on voimaa!

Kustaan päivänä

Syreenit kukkivat ja tuoksuvat kotikatuni varrella jokaisella tontilla, sillä melkein kaikki talot ovat 50 -luvulla rakennettuja ja tontit ovat suuria.

                On perinteistä vanhaa sinistä
                ja valkoista, jota lapsuudessani oli vähemmän. Sieltä lienee peräisin tunne kuin valkoinen olisi  jotenkin  arvossaan  juhlallisempi.

      Tuoksuvaa kukkaista kesää Sinulle!

Vauhdikkaasti

niin kovalla rytinällä kesä edistyy, etten tahdo pysyä vauhdissa mukana.
Tämä pioni on jo varistanut kukkansa. Taisi olla pari päivää parhaimmillaan.

                   Vuohenjuuret kestävät paahteessa pitkään.

Eilen iltapäivällä  ukkoskuuro sattui kohdalle kolmen viikon kuivan kauden jälkeen. Vettä tuli hetkessä 10 mm vesimittariin, tosin osa piskoista taisi pompata takaisin.

Sininen lintu

oli toiveissa ja suunnitelmissa liki puoli vuotta. Lakkiaisjuhliin sitten kiireellä kuoriutui. Kirpparilta talvella  löytämäni  lakki (kakkukoriste?) oli hyvässä tallessa ja suurin työ oli keksiä sen paikka.
Lintu ei ole vihainen vaan enemmänkin autuaan onnellinen ja toivoo pääsevänsä ajeluille "Pököttiin".
Lakin voi jättää kaappiin odottamaan Vappuja!

Lanka on 7-veljestä, koukku 4. Ohje löytyy Novitan Joulu-lehdestä.

                 Hyvää kesää   Kaikille !

Parhainta Onnea!

           Yhdet täyttyneet unelmat
           kera lyyran ja hymyn kimaltavat...

     Ylioppilas M juhlii lämpimässä joskin  pilvisessä säässä. Muutama sadepisarakin saatiin, mutta sehän tietää vain onnea.  Onnea tarvitaan, sillä uudet unelmat ja koko elämä on vielä edessäpäin.

                 Onnea Kaikille tänään Juhliville!