Hopeista

Olen ollut mukana kilpaongintaan erikoistuneen seuran toiminnassa sen perustamisesta lähtien. Yhdistys juhli 20 vuotista taivaltaan syyskuun alussa. Juhlissa jaettiin ansio- ja harrastusmerkkejä.
Olin yksi ansiomerkin saajista ja värini on hopeinen.

 Merkin myöntäjä on Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö ry

 Aikoinaan 80- ja 90- luvulla harrastin kesäisin mato-ongintaa osallistumalla onkikisoihin ja muistan saaneeni joskus jopa  pronssia kaupunginmestaruus-kisoissa.
Kilpaonginta poikkeaa monessa kohtaa tavallisesta luomuonginnasta mm. ongitaan tietyiltä, arvotuilta paikoilta, syötetään kaloille houkutusaineita ja välineiden osalta. Koukut ovat pieniä, siimat ohuita  ja kohot sulavalinjaisia, vavat hiilikuituisia ja niitä pitää olla useita, pitkiä ja lyhyempiä (huoltamo-koho-onki ja bambuvapa ei riitä). Saaliskaloja ovat särki, lahna, kiiski ja ahven. Punnituksen jälkeen kalat  jäävät tapahtuman järjestäjien  huoleksi, eli saalista ei tuoda kotiin.
 Tärkeintä on kuitenkin taito, että saa sen kalan narrattua ja nostettua rannalle. Itse olin  enemmänkin vain rannalla istuskelija ja nautiskelija, sijoituksesta  ei niin väliä.