Haastetta ja juhlien kaikuja

Meidän "onkipojan" taannoisten juhlien muistoissa haluan esitellä vuoden takaisen lahjan, jonka tein Nukkepajan kurssilla. Nukketaiteilija Sirpa Ala-Loukon suunnittelema onkipoika on kangasvartaloinen, pää on paperimassaa. Poika istuu mukamas kalliolla, jonka sisällä on soittorasia melodiana "Sinfonia rakkauden". Tämän tein Kaarakassa. Ongessa on siimaa ja siiman päässä kala, joka on Sipin taidolla tekemä. Taustalla valokuvassa on "aito onkipoika" isoonsiskoon kanssa kauan kauan sitten.


Haastetta: Lankapirtin Matleena haastoi minut kertomaan tunnusmerkkejä itsestäni.

"Tämä haaste ei käsittelekään faktoja, vaan tuntomerkkejä. Kerro yksityiskohtia itsestäsi ja jaa ne muille. Haasta sitten 5 muuta bloggaajaa tekemään sama edelleen."

1. Samoin kuin haastajani Matleena minäkin käytän silmälaseja, vaikka kauas näkisin hyvin ja autoakin pystyisin ajamaan ilman laseja.
2. Olen lyhkäinen noin 158 cm ja pyöreä kaikista vartioinneista huolimatta.
3. Tukkani on maantienvärinen, permanentattu paksu pehko, muutama harmaa hius otsalla ja vaaleita raitoja vähän jäljellä. Ilman papiljotteja en pärjää.
4. Silmät siniharmaat.
5.Lempivärini on nykyisin vaalea veden vihreä, nuorempana värejä oli vain yksi, eli sininen.
Kuitenkin vaatteeni ovat kaikkia mahdollisia värejä, jos vain halvalla saa.
6. Olen helposti hurahtava, eli innostus lähes kaikesta mahdollisesta. En kuitenkaan suinpäin ryhdy sellaiseen, mistä en selviä, mutta kokeilen kaiken aikaa rajojani.
7. Neuvon ja opetan mielelläni ja pyytämättä vaikka paikalla olisi opettaja.
8. Olen jaksava ja hermostumaton ja pitkämielinen niinkuin tämänkin kanssa, kun, eka kertaa muuten, en päässyt kesken kaiken eteen en taa ja lopuksi kaikki mitä olin kirjoittanut katosi bittiavaruuteen.
Nämä taitavat kaikki olla aikalailla faktojakin, ainakin mun mielestä, mutta vanha mikä vanha.

Tämän haasteen haluan antaa Tikkuajista ensimmäisenä mieleen tuleville : Sipille, Mallille, Intsulle, Hekulle ja Tellulle. Voitte halutessanne kertoa omista tuntomerkeistänne!

Palaan vielä

lauantain neuletapaamiseen. Siellä on niin hauskaa ja paljon nähtävää ja kuultavaa, joten asiat palautuvat muistiin pätkittäin. Olin Sipin kanssa matkassa kaksistaan ja kotimatkalla poikkesimme ensin Kauhavan (kuntaliitos on sekoittanut kaiken) siis Järvi-Lakeuden Kansalaisopiston näyttelyyn ja sen jälkeen Tellun perässä vastaavaan Lapualle Paukkuun. Molemmat olivat ihastuttavia töitä pullollaan. Tapaamisessa pitää olla mahdollisimman helppo työ , joten kudoin Körttisukkaa ja Sipi kutoi myös vähän pienempää sukkaa Sukkis-langasta. Seinäjoella on heinäkuun alussa Herättäjäjuhlat ja olin kuullut Ylistarossa asuvilta ystäviltä (sain ohjeen heiltä) ja lukenut myös lehdestä, että seurakunta ottaa vastaan lahjoituksena villasukkia, jotka myydään juhlilla. Tässä päätin olla mukana ja yhdet on jo valmiina.


Valmistunut on myös kämmekkäät, jotka tein samasta langasta, kuin baretin, siis lanka on Sublimen baby kasmir-merino-silkkiä, puikot 3,5 ja malli on Ulla-neuleen Rinsessa-kämmekkäät. Helppo ja mukava kutoa.


Kokeilin minäkin tehdä tiskirättejä. Virkkasin takareunavirkkauksella Bambu jämälangoista, Yksivärinen vanha roosa on kooltaan noin 20 x 20 cm ja toinen kaksivärinen , vähän isompi noin 25 x 25 cm. Yhtään ei jäänyt lankaa jäljelle. Kuvassa on myös potta (yöastia) perittyä Arabiaa.


Ps. Taas meinas unohtua yksi mielenkiintoinen. Kauhavan Kangas-Aitassa oli teetetty valtavankokoinen "Rosetti" ja tehty yksi suuri auringonkukka paperilangasta. Halkaisija oli ainakin 60 cm. Kuva olisi nyt poikaa, mutta kuvaaja minussa ei ole vielä ajantasalla.

Huhtikuun viimeinen lauantai

om ollut yllättävän lämmin. Meillä näytti mittari parhaimmillaan 22 astetta, mutta siinä lienee pari astetta auringon lämmittämän huopakaton ansiota. Aamupäivä kului Kauhavan Kangas-Aitan Käsityöklubin tapaamisessa kymmenkunnan harrastajan voimin. Monenlaisia ihania töitä oli tekeillä mm. hurmaavia käpypitsiliinoja (harmi, kun en tajunnut kuvata) ja paljon muuta.


Kotona piha vajan eteläseinustalla on ollut pinossa takkapuita. Olen peitellyt hupenevaa pinoa pressulla ja vanhoilla naulaisilla laudoilla. Suunnittelin laittavani loput puut parempaan järjestykseen, mutta sielläpä odotti yllätys. Fasaani oli saanut pressuun kuopan ja muninut 7 munaa muutaman höyhenen ja roskan sekaan. Kärräsin tänään haravointijätteitä ja talven törröttäjiä kompostiin monta kottikärrykuormaa aivan pesän vierestä, mutta ei se häirinnyt hautojaa. Sen sinivuokon, jota kuvasin, oli jo joku (fasaani varmaan) syönyt, mutta uusia on puhjennut ainakin kymmenen. Sanotaan, että fanaanin ääni on hirveä, mutta meillä ne on äänettömiä vai enkö enää kuule?


Ostin Kotiliesilehden Tee itse-ideoiden ja hinnan ( 2,90 ) takia. Tässä Netta ehti ensin vallata uuden lehden ja "mässyttää" siis imee peukkua.

Talvisia

Talvi alkaa olla takana. Tässä on vielä talven aikana valmistuneita asusteita.
Seurakunnan Lähetyssoppi haki kesällä osallistujia rasamestarikilpailuun. Saapuneista töistä esikarsintaraati valitsi 10 kpl aikuisten ja samanverran lasten rasoja. Lokakuussa käsityömessuilla yleisöllä oli mahdollisuus ilmaiseksi äänestää mieleistään. Kilpailuun slallistuneiden töiden vähäisyyden vuoksi, pääsin 10 joukkoon ja lopullisessa äänestyksessä olin 3. aikuisten rasasarjassa kanervanvärisillä dominolapasilla. Lanka on Kirjopirkkaa, puikot n:o 3. Kilpailurasat jäivät Lähetyssoppeen myytäviksi. Voittaja ja 2. olivat kuvarasoja.



Tämä pitkä kaulahuivi on takareunarikkausta, lanka Dropsin alpakkaa, koukku 4. Hapsujen päässä on puuhelmi ja vielä lehdykkä, josta nimi Lehtihivi. Malli on Kaarakan neulekoulusta.

Varrasvirkkauksella tehdyssä pitkässä kaulaliinassa on lankana Lanett.

Hännänhuippuna Karuselli jämälangasta virkattu pipo. Nämä kaikki odottelevat kaapissa lahjahyllyllä saajaansa.

Pientä juhlaa

vietettiin jokunen päivä sitten. Kummipoika "abi 18 v" kotiväkineen kävi onnittelemassa Kummisetää. Pöydällä oleva liina on tilkkutyö parin vuoden takaa. Kaunis kukka-asetelma ilahduttaa meitä kauan.

Ensimmäinen

sinivuokko on avannut nuppunsa tänään. Aurinko paistoi hetken aikaa ja tuulikin on tyyntymässä, mutta mustia pilviä kiertyi taas auringon eteen. Mittari näytti 13,7 astetta.



Assistentti on oikea Kis Kis Kippurahäntä



mutta nyt EVVK ( et ota kuvia, et) ....

Baretti

on ollut haaveissa. Langan siihen bongasin Tapion kaupasta lauantaina ja se on Sublimen Baby casmir merino silkkiä noin 70g.Mallin näin talvella Kauhavan Neuleklubin kokoontumisessa valmiina ja panin muistiini, että ohje on SK (Suuri Käsityölehti) numero 8/2001. Löysin lehden kirpparilta, hinta huima 1.50 €. Ohje on mm. 7-veikka langalle, mutta tein suoraan ohjeen mukaan ja olen tyytyväinen. Samasta langasta on tulossa vielä kämmekkäät, mutta mulla oli kiire kokeilla uutta kameraa ja sen toimivuutta.

Reissu on tehty

ja kaupunki nähty ( niin sanottiin ennenvanhaan). Retkipäivän aamun ensimmäiset auringonsäteet lankeavat maahan, joka on taas vaihteeksi aivan valkoinen. Pakkastakin tuntuu olevan.



Retkeilimme Tapion Kauppaan Päntäneelle, joka on Kauhajoen kaupunkia. Kauhajoen kaupungin arvoista yksi on yrittäjyys ja sitä edustaa hyvin Suomen suurin lankakauppa, Tapion Kauppa. Valikoimat ovat mittavat, toinen toistaan ihanempia lankoja.



Näiden äärellä aivan häkeltyy. Opinko koskaan valitsemaan? Toisaalta ..... ei haittaa....
Olen päässyt näkemään ja hipelöimään monenlaisia ja -merkkisiä lankoja, uutuuksia ym. Jos jotain jäi vaivaamaan, voi nettikaupassa tehdä tilauksia. Palvelu on hyvää ja nopeaa, tiedän kokemuksesta. Intsu ehti jo vilauttaa kuvaa Sitikan peräpäästä, joka näytti paljon pienemmältä, mitä se oikeasti oli. Palatessa toimitimme Kaisan tilaukset. Omani ovat vielä pusseissa yhtä suklaarasiaa lukuunottamatta.
Ps. Tuhannet kiitokset reissussa mukanaolleille tikkuajaystäville!

Posliininuket

Ensimmäiset , John ja Auringonkukka valmistuivat vuosi sitten kansalaisopiston posliininukkepiirissä. John on noin 15 cm pituinen. Kokonaan posliinia. Laatikon kanessa on kirja ja keppihevonen sekä varavaatteet.



Auringonkukka on 18cm pitkä ja myös kokonaan posliinia. Laatikon tein kokonaan itse.



Tänä vuonna valmistuivat Lemmikki, jonka tarvikkeet voitin kevään 2008 viimeisellä kerralla suoritetussa arvonnassa. Lemmikki on 11 cm pituinen. Mekko on puuvillaan ja siinä on merimiestyylinen kaulus ja reunassa pitsiä. Näin pienelle nukelle vaatteiden teko arvellutti ja itteki yllätyin, kun selvisin jotenkin.



Elsbeth on jo vähän isompi, noin 20 cm pitkä. Mekko alushameineen on puuvillaorganzaa ja mekon etumukseen samoinkuin helmaan on kirjottu kukkia. Alushameen helmassa on pitsiä. Alushousut on batistia ja pultun suissa on kirjontaa.



Nämä ovat kansalaisopiston näyttelyssä tämän viikon lauantaina ja sunnuntaina 11 - 17 molempina päivinä. Löytyvät ensimmäisen kerroksen vitriinistä. Käykää ihmeessä, jos vain on mahdollista. Siellä on paljon muutakin monessa kerroksessa.

Vähän jäljellä

pääsiäisen ajasta. Suklaamunia on jäljellä. Ruoho on kesto-sellaista, siis langasta. Kanat ovat tilkkutöitä, hirsimökkitekniikalla tehtyjä.



Huovutuskurssilla päällystettiin tyroksimunia huovalla ja sen jälkeen koristeltiin erilaisilla helmillä ja nauhoilla sekä kirjomalla. Vadilla olevat odottelevat viimeistelyä ehkä ensi vuoteen....



Osa kirjotuista munista on ripustettu kruunuun yhdessä metallilangalla päällystettyjen pienten munien kanssa. Kynttilöiden tilalla on palanut led-valot kukkien muodossa.

Vitsa sulle

ja tässä saalis. Trulleja kävi kaikkiaan 37 kappaletta. Mukana oli poikia, yksin ja pareittain,



mutta tytöt olivat pääosissa. Trullit ovat nykyaikaisia ja yhteyksiä pitää hoitaa välillä.

Tutta olisi omiaan trullin luudalle, pysyisikin sillä ja oli kovasti kiinnostunut trullien koreista, muttei sitä niinvain kaapata.




Ihania kaikki!

Tältä näytti

pitkänperjantain aamulla aikaisin. Lunta on satanut yön aikana lähes 10 cm. Märkää ja raskasta oli, kun lehdenhaku reissulla yritin lakaista portaita. Samas meni jo aurakin ja orapihlaja-aidan takana näkyy musta katu.



Kanat pitävät strategiapalaveria huomisen trullien varalta.. Yksi on päältä auki olevaa tilkkutyömallia ja ruskean ja kirjavan sisällä on astia ja siipien alla on aukot. Trullit saavat pistää kätensä siiven alle ja ottaa yhden munan, mutta se on osoittautunut vaikeaksi, kun ei voi nähdä, minkä ottais.



Näillä eväillä pitäisi pärjätä. Niin ja onhan sitten vielä Kindermunia paaaljooon......

Miltä näyttää

maailma kissin silmin? Jotain mielenkiintoista, varpusia, fasaanikukko ja pari -akkaa, ei kuitenkaan harakka, koska silloin Netan leuat väpättää. Tämän kuvan otin kiirastorstaina. Lunta ei ole kuin ihan vähän toiskan ojan reunalla.

Hyvää pääsiäistä!

Lumet ovat huvenneet jonnekin, vaikka tänäänkin vielä satoi märkää räntää. Siksi oli jo aika vaihtaa talvinen pyyheliinapeitto kesäiseen. Tämä on aplikoitu tilkkutyö ja alalaidassa on servettitekniikalla liitetty lautasliinasta leikattuja lapsosten kuvia. He ovat mukamas jäällä.



Kesäinen Lumikki (onko?) eläinten ympäröimänä oli vuosia tekeillä ja lopultakaan en jaksanut käyttää mekkoa laakapistoilla, vaan maalasin silkkivärillä. Pitsit olin virkannut jotain muuta tarkoitusta varten, mutta ne olivat just pituudeltaan tähän sopivat.



Kokeilin kameraani ja napsin kuvia summanmutikassa. Tämä kukkainen merkattu liina on keittiön pöydällä. Avustaja Tutta saa sen rutattua, muttei koskaa oio jälkiänsä. Se sai tulla näytille. Vanha kaunis malli, upeasti tehty. En enää jaksa muistaa onko se peritty vai olenko löytänyt kirpparilta. Käsinvirkattu pitsi kiertää reunassa. Liina on neliskulmainen ja kuvassa on yksi kulmista.

Tilkuista on moneksi

ja esittelen niitä muutamien vuosien takaisia töitä, joista olen ottanut kuvia. Tämä parisängynpeitto on kokoa 220x240. Malli on muunnelma saksalaisen Patchwork lehden mallista. Yhden tähtiplokin koko on 30x30. Yhtään täysin samanlaista tähtikuviota ei ole.
Tämä on vielä kaapissa odottelemassa maltanko ottaa käyttöön vai päätyykö tämä lahjaksi.



Tämä pitäis kuvata ikäänkuin nalleja ikkunassa... Koko 60x60. Sopisi parhaiten lastenhuoneen seinälle tai vaikkapa lattialle.



Olemme tilkkupiirissä tehneet vapaaehtoisesti kukin mielensä mukaan nuppupeittoja, jotka sitten toimitetaan keskussairaalaan lämmittämään pieniä keskoslapsia. Tarkoituksena on ollut, että kukin lapsi saa mukaansa oman peitton. Nämä ovat pieniä noin 40-60 cm kantiinsa.
Tässä kaksi samanlaista vaikkapa kaksosille.



Sinisävyinen


ja kissoja

Palmusunnuntaita

viettävät nämä puput. Isomman pupun olen tehnyt Rasmussenin kirjassa olleen ohjeen mukaan valkoisesta fleesestä ja kylässä käyneet pikkutytöt ovat pukeneet sille nukenvaatteita päälle. Pienemmän olen tehnyt Kaarakassa pellavakankaista. Koristeltuja pajunoksia tuovat ja virpomisloruja lausuvat trullit vasta pääsiäislauantaina, tietenkin palkkiota vastaan. Ja tuossa keskellä on kutojamuki, jonka maltoin viimein ostaa ihan ittelle. Kuvassa seinällä on lasinen kaunis enkeli, jonka sai ystävältä jäädessäni eläkkeelle muutama vuosi sitten. Rauhaisaa sunnuntain jatkoa kaikille täällä vieraileville!

Vielä

palaan tähän "Rinsessaan". Olin tyytymätön ottamiini kuviin, koska tämä on hurmaava ja olen todella otettu, että Ystäväni huomasi tarjouksen ja tarttui heti kännykkään (miten me pärjättiin ennen). Koko eilisen päivän yritin ottaa parempia kuvia, mutta kun ei taidot ...... Saatte tyytyä ;)

Uusi mekko

on puettu päälle ja nalle päässyt kainaloon. Kaikki on valmiina. Seuraavaksi tämä vielä nimetön "Yhdistysnukke" matkaa Kansalaisopiston kevätnäyttelyyn tämän kuun 18.-19. päivinä kaikkien ihasteltavaksi.

Rautalangasta on väännetty

moneenkin otteeseen, viime viikonloppuna viimeksi. Viimeisen kurssin tuotokset näette, kunhan keksin tavan, millä saan ne kuvatuksi. Rautalanka on haastava kuvattava, ainakin tälääselle noviisille.
Tämä on päätynyt Systerin ovipieleen joulunaikaan. Sydämenmuotoisen kehikon ympärille on kierrettynä kippuraista puolalankaa. Lisänä on meille eteläpohojalaasille tuttuja kuvioita, tässä pellistä leikattuja salmiakkikuvioita (suurempia ja pienempiä).