keskiviikko 10. marraskuuta 2010

Kolmannet

rasat tein kerrankin aivan tarkkaan ohjeen mukaan . Rasat on meidän murretta, joka on melko arkipäiväistä ja rasa tuo mieleen sellaisen vähän nuhjuisen ja nukkavierun. Hienot  pitsi- tai kirjoneuleiset ovat kyllä mulle lapasia. WSOY:n Käsityön pikkujättiläinen kirjasta löysin peruslapasen ohjeen 7 Veljestä-lankaan koko 110 cm. Kudoin tarkkaan ohjeen mukaan myös kärkikavennukset, jotka neuvottiin tekemään päinvastoin, kun itse teen.
Toivon näiden lämmittävän jonkun lapsen käsiä, kun menevät hyväntekeväisyyteen.
Viime yönä on pyryttänyt kunnolla. Lunta oli 30 cm paksuudelta ja se oli jo hyvin märkää ja raskasta, ennenkuin ehdin kolaamaan.
Siinä kolatessani muistelin kuinka monesti on toivottu, että jouluna olisi lunta......

5 kommenttia:

Anneli kirjoitti...

Nätin väriset lapaset !
Täällä Kymenlaaksossa lumi jäi muutamaan milliin, ja nyt se on lähes sulanut pois :)

Sipi kirjoitti...

Hyvät perusrasat lämmittävät aina :)
Kauniin valkoinen oli maa aamulla kun heräsin, niin mukavan näköistä ja valoisaa..vaikka se ei ollut ollenkaan mukavaa että talkkarihuki iski jus tälle viikolla, sain toista tuntia lykkiä lunta pois porraspäästä että väki pääsi aamulla töihinsä..vaikka saihan siinä kyllä kunnon aamujumpat samalla ;D

Anonyymi kirjoitti...

Kyllä olet sydämellinen ihminen kun teet näin paljon kaikkea hyväntekeväisyyteen <3
Näistäkin joku lapsi on aivan taatusti kovin onnellinen!

Matleena kirjoitti...

Kyllä on jollekin pikkutytölle mukavat rasat! Huomaathan, että minäkin alan oppia käyttämään tuota teidän murteen sanaa. ;)
Teillähän on ollut siellä enemmän lunta kuin meillä täällä koko syksynä. Nytkin täällä on kyllä kauniin valkoinen, mutta ohut lumikerros. Peittää se sentään jo nurmikon niin, ettei heinänkorsia näy enää ollenkaan. Pakkasta pari astetta ja "lumihiutaleita hiljalleen sataa maahan lumivalkeaan" (vai miten se menikään), siis ihana talvisää. :)

enkulin käsityöt kirjoitti...

Onpa kauniit lapaset.