Lunta

ja talven tuntua sopivasti  seitsemän  pakkasasteen kanssa on  hyvä tausta näille villasukille, jotka sain valmiiksi joku päivä sitten. Lanka on 7 -veikkaa jämälankoja, pyöröpuikko 3,5 ja molemmat sukat yhtäaikaa puikolla. Tällä kertaa aloitin sukat  tavanomaiseen tapaan varrensuusta.
  Kuvauspäivänä ei ollut vielä lunta.....

 Käyttöön tarkoitettuja sukkia en tapaa höyryttää ja  pingottaa, sen huomaa....
        Nämä menevät lahjahyllylle tai hyväntekeväisyyteen.
Runsas viikko sitten saimme ensilumen,  hetkellisesti tosin. 

                   Talvista viikkoa!

"Tupsut tulla pitää,

vaikka koko kerä menisi"  muistan Äitini usein sanoneen. Totta, tupsut olivat kai muotia (tai ei) ja niiden teko oli kiinnostavaa, kun ensin piti tehdä pahvista kaksi pyörää reiällistä kiekkoa. Lapsuudessani ja vielä pitkään sen jälkeenkin lanka oli kallista, eikä sitä ollut tuhlattavaksi, joten tupsuihin käytettiin kaikki pienet langanloput.
Pitkään on ollut tarjolla oikein vekotin tupsujen tekoon, mutten ajatellut koskaan sellaista hankkivani; tupsuille ei ole ollut tarvetta ja vanha oppi on vielä tallessa.
Tampereen reissun tuliaisina tämä sitten kotiutui, vaikka samaan hintaan olisi saanut melkein naapurista.

 

               Ihme vekotin....

  Ensimmäisen adventtisunnuntain kunniaksi meillä on  maa valkoinen........

                           Hyvää alkavaa viikkoa!

Ja seuraavaksi....

tulee vuoroon huivi, Hullun Huivi Vuoden tempaukseen tekemäni 28. huivi. Tämä on vielä edellisten kaltainen kapea ja pitkä, mitat 25*130 cm, lankana Puro -kukkaniitty ja  -metsä vuorotellen raidoitettuna, sileää oikeaa ja sahalaidoissa reikäkuviota. Toiseen päähän tulee tupsu ja toiseen lenkki, jolla huivin voi kiinnittää  tuubiksi.
Huivi on nyt menossa pigotukseen.

 Tänään on sataa tihuuttanut, lämmintä on 6 astetta, mutta tuulee.......

 Tähän harmauteen tästä huivista saa  pikkuisen väriterapiaa.

                    Iloista pikkujoulua Jokaiselle!

Perinteistä

Kaarakan  perinnekäsityöryhmässä olemme opetelleet  neulakinnastekniikkaa.Tämä on hyvin vanha tapa, jota käytettiin pääasiassa kintaiden tekoon,  ennenkuin keksittiin puikkojen avulla neulominen.
  Alkuun tuntui, ettei tule mitään, mutta melko pian kuitenkin kloksahti ja sitten suorastaan koukkuunnuin. Valmiina on rannekkeet, lanka Fritidsgarnia, korkeutta 15 cm.

 Kinnasneula on noin 10 cm pituinen, omani on puuta, mutta näitä on  tehty myös luusta ja metallista.
Lähikuvasta näkyy aloittelijan työn jälki, ei tullut aivan priimaa,mutta saa kelvata ......
Kannattaa kokeilla tätä  ja on tosi mukavaa neulomista. Harjoitus tekee sitten mestarin.

Netta on opettelemassa asistentiksi, mutta näyttää jokin muu kiinnostavan enemmän.

               Pihalla on harmaata ja kosteaa ja niin marraskuuta!

Joulunavaus ja messuilua

Tänään on kaupallinen joulu saatu avatuksi kaupungin keskustassa. Osallistuin siihen katselemalla TV:stä paikalliskanavan joulunavausohjelmaa ja katselemalla ja kuuntelemalla portailla minuutin ajan ilotulitusta.
 Sää on  talvinen,  pakkastakin koko päivän 6 asteen verran.
Ikkunalle laitoin valkoisen tähtilampun (en ajatellut joulua vaan)  valaisemaan tätä pimeyttä.

Lauantaina olin Kansalaisopiston Oppilaskunnan järjestämällä messumatkalla Tampereella. Kaikkea erilaista, erikoista, mielenkiintoista ja  niin paljon nähtävää, etten millään pysty vastaanottamaan kaikkea näkemääni.
Ostokseni jäivät maltillisiksi. Se johtunee eniten siitä, etten enää halua ostaa valmiina, vaan tekisin kaiken tarvittavan itse. Ihailin mm. suuresti vanhoista lusikoista tehtyjä taidokkaita koruja,mutta kun, en osaa pitää koruja, niin on parempi niitä vain ihailla. Jotain pientä ostin nukkekotiin. Pari kerää yksiväristä Fabelia löysin ja kantikkaat sukkapuikot sekä kivi -osastolta soikeaksi hiotun korukiven rodoniitiä, jota löytyy Suomesta siitä kylästä, mistä isäni paappa on lähtöisin. Väkeä oli paikoin aivan tungokseen asti.
     Mukavat messut, vaikka  5,5 tuntia ei riitä kolmen hallin kiertämiseen, niin jalkoja alkoi jo painaa. Onneksi matkat sai istua turvallisin mielin  linja-autossa Ystävän kanssa ja huivia oli kummallakin puikoilla mennen tullen.
      Kiitos Ystävälle messuseurasta!
                    Talvista alkuviikkoa Kaikille!

Joulu?

Sanomalehti on tänään pullollaan joulua.......Talvi vielä odotuttaa.....
Tiistaina 15.11. oli tämän syksyn ensimmäinen päivä, jolloin lämpömittari pysyi pakkasen puolella koko päivän. Pihamaakin oli kohmeessa ja aamulla ohuen kuurakerroksen peitossa.
Joulupukin pussin pohjalle on valmistunut yhdet tavis-sukat, kokoa 43, lankana 7 veikkaa ja pyörönä 3,5 varresta aloitetut ja molemmat sukat yhtäaikaa pyöröllä.

 Raitalanka on kesäisen vihreää, samaa sävyä  kuin  kukkivassa maahumalassa  kuvasin kesäkuussa.

Tänään on neuletapaaminen Torikeskuksen Herkkukontti -kahviossa Seinäjoella klo 16 alkaen.
               Tule tule viettämään muutama hetki  kutimen kanssa tai ilman käsityöhrrastajien parissa!

Tuubihuivi

Olen ostanut keväällä Puro -lankaa tarjouksesta  pitkää kaulahuivia varten. Yhden Möbiuksen näistä jo tein. Halusin kuitenkin erilaisen, joten aloitin kapeahkoa pitkää huivia aina oikein kutomalla ja toiseen reunaan tein sahalaitaa ja toisessa lisäsin aina yhden silmukan. Tuubi siitä tuli kun kieputin kaksi kerrosta ympäri ja neuloin kevyesti vain molemmista  päistä palan matkaa yhteen. toinen kierros menee siis tuota välistä.
Tämä on Mammutin luotsaamassa Hullun Huivi Vuoden  projektissani  27. huivi.

 Tämän voi näppärästi purkaa pitkäksi huiviksi. Kaulattomana tykkään itse tästä, mutta saattaa silti päätyä Pukin pussiin.
Kuvaushetkellä yksi satunnainen  auringonsäde osui kirkastamaan värejä.

Myskimalvat ilahduttavat vielä marraskuun puolessa välissä.

  
Kiitos Teille Kaikille ihanat vierailijani
ja nöyrä kiitos lohduttavista kommenteistanne!

Poutaa?

Lapsuudestani muistan lorun: Etana, etana näytä sarves....  
Muutama viikko sitten tein Kaarakassa  Tilda -kurssilla  neulatyynyn. Esikuvansa mukaan sillä kuuluisi olla selässään kolme tyynyä.  Tyynyt vain eivät olleet syntyäkseen, joten luovuin niistä. Teen sitten siihen seuraavaan etanaan, jos sellaiselle tulee tarvetta. Kurssilla näytillä ollut malli oli kiinnitetty laudanpalaan ja kuulin puhuttavan laatikosta (nyt olen nähnyt kuvan ja päältä avoin laatikko on laudan päällä etenan perässä). Ajattelin kirpparilta löytämäni laatikon sopivan  hyvin alustaksi  laudan tilalle. Vanerirasian pohjassa on teksti: Sugarworld Antalya - Alanya Karayolu 26.km.

Porasin kanteen kaksi reikää nauloille, joilla kiinnitin etanan. Kanteen tein taakse tukevasta nauhasta saranan.
Laatikkoon mahtuu silmäneulat, ratkoja, pienet lankarullat ym.

Ettei etanani tuntisi oloaan orvoksi, kuvasin sen vielä kuistille talvehtimaan päässeen keraamisen kukkaruukkukotilon vierellä.
              Muistellaan ja juhlitaan Isää!

Syksyn satoa vielä kerran

Sukkasato on päättynyt jo pari viikkoa sitten. Olin mielessäni suunnitellut tekeväni monenlaista sukaa ja etenkin tossuja, niitä Bosnian tossuja ja huovutettavia tossujakin muutamia. Vaan kuinkas kävi!
Saalis jäi laihanlaiseksi...   Suunnitteleminen onkin joutuisampaa ja mukavaa, toteutus vaatii jo keskittymistä ja  hyvää ajan hallintakykyä.
Hillokellariin kiikuttamastani sadosta tein kollaasin muistoksi.

 Kostean,  leudon ja pitkän syksyn johdosta komea maksaruoho on ehtinyt pihallani ensimmäistä kertaa täyteen kukkaansa. Sinivihreät lehdet ovat yksinkin koristeelliset ja vanhan roosan sävy kukissa on mieleeni.

                  Syksyisen kaunista viikonloppua!

In memoriam

                                     Tutta Auroora 
                         27.4.2002 - 6.11.2011

                        Salakavala sairaus eteni nopeasti ja
                     Tuttuskamme lähti kissojen taivaaseen.

Kuistille

siirsin lokakuun puolessa välissä sateilta ja kylmiltä öiltä turvaan kelloköynnöksen, joka on kasvanut vanhassa emalisangossa porraspäässä. Koko kesän odottelin kukkia tunnistaakseni tämän kasvin. Lehtien kauniin värin  ja mukavan köynnöstävän kasvutavan vuoksi annoin tämän olla paikallaan ja sitten siirsin vielä kuistille, kun ajattelin kokeilla tämän talvettamista kellarissa. En ehtinyt siirtää, kun huomasin  ison nupun ja toisenkin....
      Veistoksellisen kaunis kellokukka ......

 Kiirehdin ottamaan kuvaa, kun kukka oli aivan vielä vaalean vihreä siinä pelossa, että se saman tien varisee....

              
                             Näin kesäisin kuvin leutoa marraskuuta!

Sukkaa

niin tavallista arkista saapassukkaa 7 veljestä langasta, koko on noin 43 ja pyöröpuikko 3,5. Eivät ehtineet Sukkasatoon, mutta pukin pussiin pääsevät. Haaveilen ja suunnittelen  tekeväni kirjoneuletta, vielä mä teenkin...joskus....mutta sitten aina  valitsen tutun ja  turvallisen. Sukan varret on kakslykkyistä kairaa ja raitoja teen kulloisenkin mieleni mukaan, ettei saaja saisi prikulleen samanlaisia sukkia joka joulu.

Harmaa väri on jotenkin tasainen ja harmooninen ja ikäänkuin kuuluu näihin "syylinkeihin". En osaa kuvitella sukkain saajaa tepastelemassa pinkeissä tai neonvihreissä  sukissa, vaikka lanka maksaa saman väristä riippumatta.  Makuasia, niin makuasiahan se on!
Huomisesta päivästä tullee ennustusten mukaan lämmin ja tasaisen harmaa.  Leppoisaa torstaita!

Marraskuu

Taivas on pilvessä ja maa märkää, se on  marraskuu. Jos kuitenkin sattuu aurinko paistamaan, niin ollaan iloisia, sillä yksi aurinkoinen päivä näihin aikoihin tietää yhdeksää poutapäivää kesällä!  Näin tietää kertoa Kustaa Vilunan  "Vuotuinen ajantieto".
Hämmästyksekseni löysin tänään keväällä istuttamani kärhön  vielä kukkimassa.

 Talvi taitaa yllättää........Tähän aikaan pitäisi olla jo talvilepoon varautumassa, jos aikoo selvitä kevääseen.
Aivan vierestä löysin tämän.

Vuodesta toiseen syreenipuskan juurelta puskee esiin myöhään syksyllä yksi ainoa kukka, kun pensaiden lehdet ovat pudonneet. Sitkeä sissi, tämä kyllä pärjää.....