maanantai 5. joulukuuta 2011

Luukku 5

avautuu ja paljastaa Kaarakan perinnekäsityöryhmässä tekemäni neulakintaat Fritidslangasta. Kinnasneulatekniikka oli käytössä ennenkuin puikot keksittiin. Neulalla tekeminen on työläämpää ja jälki on jotenkin koristelemattoman rouheaa. Alkuun en pitänyt kovin kauniina tuota pintaa, mutta mitä enemmän sitä katsoo, sen paremmalta se näyttää. Neulalla pujottelu oli suorastaan mukavaa ja sitä vielä kokeilen myssyyn tai huiviin.
Kädessä nämä tuntuvat hyvin istuvilta ja sopivilta ja ovat todella lämpimät.

5 kommenttia:

Sude kirjoitti...

Tulee ihan lapsuus mieleen, sillä äitipuoli aikanaan teki tuommoisia, mutta harmaana.

katjainkeri kirjoitti...

Ihanat on! Kaunis väri näissä.

Nostalgisia muistoja tuo mieleen...mulle Valkjärveltä, karjalasta kotoisin oleva mummo teki aikoinaan neulatumpit ja oli niin kestävät, ettei uskoisikaan ja eipä menny tuuli läpi.

sirkkis kirjoitti...

Ilomantsin museolla joskus vuosikymmeniä sitten oli esittelynä noita perinne käsitöitä. Siellä sain kokeilla niiden tekemistä. Sinun kinttaat on kauniin väriset.

Sipi kirjoitti...

Oi että, ihan kateellisena katselen sun "kintaita!
Omiani en ole saanut vieläkään päätökseen, pitäis kyllä ennenkuin unohtaa koko tekniikan..
Kaunis kranssi tuossa alempana :)

Anonyymi kirjoitti...

Ihanat kinttaat..lapsena olisi ollut mahdollisuus opetella tuo kinnaneulatekniikka, mutta silloin se ei vielä kiinnostanut ja nyt opettaja on nukkunut jo pois.
Hyvää Itsenäisyyspäivää! -Mangomii-