Käsityöaiheisia ja peräti 11 kysymyksen verran sisälsi Paulan heittämä haaste SatunNainen -blogista.
Kiitos Paula haasteellisesta haasteesta!
Mikä on kunnianhimoisin käsityöhaaveesi ?
Koko ikäni olen haaveillut tekeväni kangaspuissa ison ryijyn. Tämä on äidin tekemä Pyhä Yrjänä vuodelta 1949. Olen haaveillut lähes samankokoisesta vanhan mallin mukaisesta mustapohjaisesta ruusuryijystä.
Mikä on kunnianhimoisin toteutuneista käsitöistä?
Parikymppisenä olen tehnyt sinisävyisen Lähteensilmä-ryijyn, jossa oli itse värjätyt langat. En tiedä oliko siinä mitään kunnianhimoista, mutta suuri se oli koko noin 120 x 160 ja värejä muutin oman pääni mukaan.
Luonnollisesti kaikki vaatteet 16 vuotiaasta alkaen olivat itsetehtyjä mm. ylioppilasjuhlaan kävelypuku ja iltajuhlaan toinen mekko, hääpuku huntuineen ja useampiakin takkeja.
Jos Sinulla olisa aikaa ryhtyä tekemään käsitöitä, jääkö joskus aloittamatta, kun ei osaa päättää mitä?
Nyt on aikaa. Aloittamatta ei jää, mutta kaikkia suunniteltua en ehdi toteuttaa, kun ideat vaihtuvat niin nopsaan.
Mitä käsitöitä teet mieluiten?
Mielelläni innostun kaikenlaisesta, eniten mykyisin neulon, koska työn on helppo ottaa esille ja jatkaa, kun siltä tuntuu.
Liittyykö ammattiisi käsin tekeminen?
Ei todellakaan.
Vallitseeko työpisteessäsi (tai missä ikinä välineitä säilytätkään) totaalikaaos vai narskuvan puhdas säntillisyys?
Näyttää kaaokselta, vaikka kaiken aikaa järjestän. Ne on ne Keijut, jotka öisin hypistelevät kankaita ja lankoja ja sirottelevaat sinne tänne kaikki tarvikkeet, neulat, sakset ja mittanauhat. Etsin kaiken päivää, aina on jotain hukassa. Keijut on Keijuja, ei niille voi olla edes vihainen!
Mitä käsityömateriaalia sinulla on varastossa valmiina odottamassa, mutta et ole koskaan siitä tehnyt mitään. Kauanko sitä olet säilönyt?
Kankaita on jakkupukuun, pleiseriin, pitkiin housuihin ym. useimpien kankaiden käyttötarkoitus on unohtunut.
Tämä vie voiton kaikista: Minulla on yksi puuvillainen valkoinen liinakangas, jonka Äitini on saanut pirttilahjaksi, kun olin syntynyt. Siis yli 70 vuotta on säilynyt.
Millaisessa mielentilassa teet käsitöitä? Korskuen kohti kunniakasta lopputulosta kaamealla faartilla, nautiskellen ja rauhoittuen. Miten?
Yleensä kaikki käy, listasin
1.Innostuneena siitä mitä olen tekemässä.
2.Olen purkanut suruani kutomalla pitsivuivin.
3. Muusta työstä (esim lumenkolaamisesta) levähdän sohvalla kutimen kanssa.
4. Pääntyhjäykseen sopii paperin taitteluaskartelu.
Nyt alkaa mielikuvitus loppua näiden kysymysten kanssa, mutta oletko keksinyt joskus jonkun mielestäsi aivan uuden idean tai toteutustavan käsitöissä?
En todellakaan.
Minkä arvosanan antaisit käsityötaidoillesi?
Arvosana 8+ , se on enemmän kuin kansakoulunopettajani (naapuri ja äitini ikäluokkaa) antaisi. Hän aina ihmetteli, miten en osaa, vaikka äitini oli taitava.
Mikä on Sinulle rakkain jonkun muun tekemä käsityö?
Äidin tekemiä kauneimpia töitä on Aarrelaatikossa.
Mämä ovat myös rakkaita aarteita Ystävältäni. Sipi on taitava paitsi neulojana niin myös näissä pläkkipeltitöissä.
Lusikka- Enkeli
Helmikoristeinen Sydän-Lehti
Lintunen
Haasteen säännöt: Kiitä ja linkitä bloggaaja jolta sait tämän haasteen. Jokaisen haastetun henkilön täytyy vastata 11 kysymykseen, jotka haasteen antaja on esittänyt ja postata vastaukset blogiinsa. Valitse sitten viisi uutta haastettavaa ja linkitä heidät postaukseesi. Keksi 11 uutta kysymystä joihin haastettujen tulee vastata. Älä haasta sitä henkilöä, jolta sait tämän.
Tälläkertaa niinkuin usein ennenkin jätän tämän jakamatta laiskuuttani ja jaksamattomuuttani...
Toivon muiden jatkavan tätä haastetta, sillä onhan mukava lukea toisten kysymyksiä ja vastauksia!
keskiviikko 20. helmikuuta 2013
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
7 kommenttia:
Kiitos Heleena, oli ihana lukea sinun vastauksia. Minä niin ihailen sinun taitojen monipuolisuutta ♥
Kiva lukea vastauksesi. Onhan Toiskassakin käsityötä, sitä et maininnut ollenkaan.
Kiva oli taas lukaea!
Upea tuo ryijy, olet tainut periä taitosi äidiltäsi.
Olipa kiva lukea vastauksiasi!
Onpa ihana tuo lusikka-enkeli. :)
Upea on tuo ryijy ja komea on sillä kyllä nimikin, Pyhä Yrjänä. Olisko ne keijut meilläkin jotka sotkee mun neulontapaikkani ympäristön ja aika laajaltikin, niin olis ainakin mukava ajatella :)
Ja Kiitos kauniista sanoistasi..tähän tilanteeseen sopis nyt sellanen punastuva naamainen hymiö :)
Ollut ongelmia kommentoinnin kanssa, pääsen nyt vasta löpisemään...
Kiitos, että otit haasteen vastaan!
Tämä on ollut mukavin haaste moniin aikoihin - oli kiva itse vastauilla ja todella mielenkiintoista lukea haastettujen vastauksia! :o)
Lähetä kommentti