tiistai 5. helmikuuta 2013

Tervan tuoksua

Viikko sitten maanantaina sain viimein innostuksen munkinnyörin punontaan.  Näihin aikoihin vuosi sitten kaarakan perinnekäsitöissä punottiin saunatuoksu. Siitä tähteeksi jäänyt tervanarukerä  muistutti siis vuoden olemassa olostaan. Se ei löytänyt sopivaa piilopaikkaa vaan pullahti aina milloin mistäkin.
Omista ja netin hyvistä ohjeista huolimatta, aloitussolmun jälkeen en vain  päässyt eteenpäin.  Ei kertakaikkiaan auennut. Kauan siinä tervaisia naruja kääntelin sinnikkäästi sinne ja tuonne....
Ja kas siinä se ....
Lappajärven Värjäämön tervajuuttinarua 40metrin kerästä oli jäljellä 24 m ja käytin sen kaiken tähän yhteen.
Pituutta pötkylälle tuli liki 40 cm. Jälkeenpäin ajatellen olisi ollut järkevämpää tehdä kaksi erikokoista (-paksuista), mutta olkoot, en tee tätä uusiksi.
Tervanarupäivä oli jonkinlainen viite tervehtymisestä, toisaalta terva tuoksullaan avasi tukkeutuneita "röörejä", mutta se kammottava  juuttipöly (ja sitä sitten oli) tukki luultavasti samantien.

Summa summarum, olo flunssan jälkeen alkaa olla normaali...


6 kommenttia:

Sude kirjoitti...

Tuohan on hieno. Tulis tuoksusta varmaan lapsuus mieleen, kun itse tervattiin suksien pohjia.Nykyään joutuu tyytymään pelkkiin tervapastilleihin :)

kosotäti kirjoitti...

Upea punomis työ.

Muistan kun mummolassa keväisin tervattiin veneitä, se tuoksu kuuluu lapsuuden kesiin.

Lauri kirjoitti...

Kaunis ja taidokkaasti olet sen tehnyt !

enkulin käsityöt kirjoitti...

Terva tuoksuu ihanalta. Odotan, että naapuri tervaa veneen aina keväisin pihamaallaan.

sirkkis kirjoitti...

Olen lapsuudestani asti rakastanut tervantuoksua ja tuollainen on kuin parhaan tuoksuinen saunan koriste.

Marjut kirjoitti...

Hieno on! Minä myös pidän tervantuoksusta, mutta juuttipöly kuullostaa inhalta.