Syreenit kukkivat ja tuoksuvat kotikatuni varrella jokaisella tontilla, sillä melkein kaikki talot ovat 50 -luvulla rakennettuja ja tontit ovat suuria.
On perinteistä vanhaa sinistä
ja valkoista, jota lapsuudessani oli vähemmän. Sieltä lienee peräisin tunne kuin valkoinen olisi jotenkin arvossaan juhlallisempi.
2 kommenttia:
Nyt voisi laulaa, 'Sirenien aikaan..'
Tuoksu on huumaava ja itse kukka suloinen.
Minä vaan odottelen, että pikkuisista syreenintaimistani kasvaa isoja puita. Sillä aikaa kateellisena katselen naapuruston syreeneitä.
Lähetä kommentti