Lähes kaksi kuukautta kului puiden kaadosta päivään, jolloin viimeisetkin klapit saatiin sateelta suojaan pienittynä. Hyvänä apuna olivat asialliset välineet ja varsinkin tuo halkomiskone. Halkomiskirvestä en edes kokeillut, vaikka sellaisen hankinkin, kun kuvittelin selviäväni urakasta hartiavoimin (ajan kanssa tietenkin).
Isossa kärryssä on viimeiset halkaistavat ja edessä olevaan kärryyn halkaistut putoavat hyvällä onnella ihan itsekseen. Koneenkäyttäjänä seison koneen takana ja tarvitsen molemmat kädet, vasen on koko ajan jarrukahvassa ja oikealla laitan ensin puun paikalleen ja sitten painan napista vauhtia. Pienten halottavien kanssa pärjäsin hyvin, mutta suurempien kanssa yhden käden voimat olivat koetuksella. Homma hoituu hyvin, kun on kaveri hoitelemassa konetta.
Taivaalle nousevat mustat pystyt ovat panneet työhön vauhtia iltapäivisin reilun viikon ajan.
Kukkapenkkien perkaamiset ja pihatyöt ovat jääneet rempalleen, siksi nurmikolta löysin hennon roosan orvokin. Lienee vuosia sitten ruukussa kukkineiden siementämä.
Kesäistä viikonloppua!
.jpg)
.JPG)
7 kommenttia:
Sinulla oli tosi suuri 'halkosavotta' ja nyt on mistä panna pökköä pesään. Ihana on muistella pakkasilla kun klapuja teit liiveriin.
Aika homma takana. Viime vuonna meillä oli samaa puuhaa, nyt vain poltellaan puuta...
On siinä melkoinen työmaa, mutta ei ole mikään niin mukavaa kuin talven kylmillä kuivia klapeja laittaa palamaan!
Koneet on kyllä tuossa halko hommassa tosi hyödyllisiä.
Kelpaa tei talvella nauttia lämmöstä.
Orvokki on äärettömän kaunis,
Onpa iso urakka. Tuollainen klapikone pitäisi meillekkin hankkia.
Ihanaa viikonloppua.
Mukavaa puuhaa luppa aikana !
Ihailen sinun uutterruutta ja sinnikkyyttäsi näiden halkojenkin suhteen! Minulla jäisivät ehkä tekemättä.
Lähetä kommentti