Idänruusujuuri

Tarkastin tämän kasvin tietoja Weilin+Göösin kirjasta Puutarha ja Piha: osa 4. Siellä tämän nimeksi sanotaan Punaruusujuuri. Olin laittanut kuvalle nimeksi ruostekukka, kun en silloin kopioidessani muistanut oikeaa nimeä. Kukka on tuollainen ruosteenpunainen. Olen vuonna 1992 hankkinut pienen ja vanhan mummonmökin. Sen pihapiiriä rapsutellessa ilmestyi monenlaisia kasveja, mutta on hyvin mahdollista että pikkuvelii on tuonut jonkun tuttavan tuttavan puutarhasta Uudeltamaalta pienen alun samalla kertaa, kun sain valkovuokon taimen, joskus alkuvuosina. Keskellä pihaa on pari suurta kiveä ja muutama vähän pienempikin. Niiden ympärillä on kivikkokasveja ja mm. saniaisia. Joka kevät nousi kaksi pientä alkua ja niitä varjelin rikkaruohojen ja muiden tyräkkien ym jaloista. Vuoteen 2003 asti ne ilmestyivät aina keväisin, mutta eivät levinneet. Muutettuani omakotitaloon en enää ehtisi mökille, joten pieniä taimia on taas siirtynyt sieltä tänne puutarhaan. Nyt ruusujuuri päätyi tavalliseen kukkapenkkiin, kun kivikkokasvit ovat niin ahtaalla ja kuivassa paikassa ison männyn alla, etten uskaltanut näitä sinne laittaa. Nyt vasta kirjasta luen, että viihtyisi parhaiten aurinkoisessa kivikkoryhmässä, mutta tulee toimeen multavassa vettä läpäisevässä maassa. Kukkii aikaisin keväällä ja tänä vuonna oli hyvin näyttävä.
Sellainen punaruusujuuri!

Tapaaminen Kauhavalla

Kesäkuun viimeisenä lauantaina siis tänään oli Kauhavan Kangas-Aitan käsityöklubin tapaaminen. Meitä oli koolla mukava joukko kesälomista ja helteisestä säästä huolimatta. Ystäväni Intsu ja Malli ovat blogeissaan kuvin ja sanoin kertoneet tapaamisesta.Kannattaa käydä katsomassa. (Kursori nimen päälle ja naps.) Siellä on kuvia mm. Etiopian nutuista, 47 kpl ja lisäksi myssyjä ja sukkia.Minäkin sain valmiiksi vauvannutun ja sukat.

Ilokseni huomasin, että huolella varjelemani kissankellot ovat avanneet nuppujaan.
Jostain ratavarresta olen muutana vuosi sitten tuonut mättään.

Kesää

olemme saaneet nauttia jo muutamia päiviä. Nämä kukat ovat jo kukkansa kukkineet.
Oikeita nimiä en kaikille tiedä. Kurjenmiekkaa...

Kevätesikkoa on keltaista ja ruosteenpunaista .
Levittäytyy helposti siemenistä.

Vuorenkilpi on ollut jo vuosikausia.

Ruusujuuri on tuotu mökiltä ja sopeutunut hyvin.

Kuinka kaunis

on taivas pilvineen

paikoin tummia ja vaaleampia

pienen pieni murunen sinistä taivasta

ja kerroksittain pilviä

ja samassa taas tummui. Sitte vähä piskotteli.

Tämä kesä on ollut erikoisen mieluinen rönsyleinikille.
Kun akileija ei jaksa avata nuppujaan, niin tänä täyttää joka paikan.
Kukka on näyttävä, terälehdet kuin vahatut ja lehdetkin ovat kauniit. Voisi hyvinkin olla puutarhakukka (no sitähän se), mutta rönsyjensä avulla se vain levittäytyy erittäin tehokkaasti ja on lujasti juurillaan maassa kiinni. Yhden kompostorin olen jo täyttänyt sillä, eikä tunnu vähenevän.

Juuri nyt pihassa on kauneimmillaan juhannusruusu.

Kesäpäivän seisaus

oli eilen. Päivä alkaa lyhentyä, mutta täällä ainakin lämpeni.
Joulun alla olin Nukkepajalla tonttukurssilla. Pää ja raajat ovat paperimassaa ja olivat valmiina ja ne maalattiin. Ommeltiin vartalo ja vaatteet sekä harmaasta mohairvillasta pitkät piiskat kummallekin päähän.
Fanni ja Sanni asustivat aluksi tummassa, ahtaassa tallilyhdyssä, mutta muuttivat valkoiseen huvimajaan kevään korvalla. Hahtuvakopassa kelliin mahallaan tonttuvauva Laina. Fanni kehrää rukilla, jonka sain Mallilta. Rukin mukana oli myös hahtuvaa kehrättäväksi ja silitysrauta. Huvimajan kukat ovat oikeita. Kukkivat loistavina, runsaasti ja joka paikassa.

Sannin vuoro tulee kohta.

Juhannus

perinteen mukaan (Tv:n uutisissa juuri kerrottiin) juhannusta on vietetty kokkojen äärellä.
Tällä seudulla ei ole sellaista tapaa. Eihän meillä ole edes järveä, paitsi muutamia itsetehtyjä tulvasuojelualtaita.
Meidän perinteeseen kuuluvat koivut porraspäässä.

Samalla saadaan ensimmäiset vihdat juhannussaunaan ja tuoksut.
Juhannusruusu avasi yhden kukan tänään. Sen tuoksu on hurmaavin!

Koiranputket kukkivat teiden varsilla. Leikkaajat eivät ole vielä liikkeellä, onneksi. Omalla luvalla noukin kimpun mukaani.

Jos tietäis kissin ajatukset. Taasko tuo välähtää, naamanpesukin jäi kesken!

Hyvää jatkoa juhannuksen viettoon!
Meillä alkaa juuri aurinkoinen pilkistellä pilvien lomasta.

Aurinko armas

paistaa jälleen. Sain valmiiksi toisen nutun Etiopiaan lähetettäväksi. Vartahilla on vielä Tuulan sukat näistä samoista langoista. Jyri Jalmari on puettu jälleen tyttöjen nuttuun, vai onko se vanhanaikaista ajttelutapaa, jotta pienestä asti on eri värit tytöille ja pojille?
Netta ainakin imee peukkuaan tyytyväisenä vieressä.


Aurinkoista ja rentouttavaa Juhannusta kaikille!

Päivän piristys

Eilen, juhannusviikon sateisimpana päivänä (toivottavasti) Isäntä kiitteli kortista. "Ai, se sitten tuli kumminkin!" Matka kesti kuukauden ja yhden päivän. Bestis ja Systeri olivat saaneet korttinsa viikko sitten.


Koneen vieressä on hyvä paikka ja lähellä

vuorotellen......

Aurinkoista ja lämmintä Juhannusta teille, jotka häivytte nettikatveeseen!

Ihana tunnustus

Sain Sipiltä ihanan plakaatin, ihan minun värejäni. Kiitos Sipi!



Seuraan suurta joukkoa neuleblogeja ja kaikki ne ovat IHANIA.
Voisin hyvin jakaa tämän kaikille , joten jos Sinulla ei vielä ole tätä ihanaa merkkiä, niin saat kopioida tämän blogiisi. Laita minulle kommentti niin tulen vastavierailulle!

Kell´onni on

Laulussa käsketään onnensa kätkemään, mutta en voi olla esittelemättä KIP-päivän onneani.
Sain Seijalta ison ja tosi painavan muovikassillisen tilkkulehtiä vosilta 1995- 2008.
Syrpyskopallinen kiitoksia! Olen onnesta sekaisin ja tällainen sadepäivä on omiaan näiden selailuun.

Onni suosi myöskin Lanka-aitta Fionan arpajaisissa ja sain toiseksi viimeisen paketin sisältäen 300g Red Heartin Eco Cotton lankaa.

KIP 2009

Seinäjoella vietimme KIP-päivää kutomalla julkisesti Käsityöaitta Fionan edustalla Puistopolulla. Taivas oli tummien pilvien peitossa, mittarissa noin 20 astetta ja pienoinen tuuli pohjoisesta. aurinko ei näyttäytynyt, mutta hyvin tarkenimme istua kutomassa. Lankakauppiaamme tarjosi kahvia ja mehua ja arpajaiset. Palkintoina oli hienossa paketissa lankaa, sukkalankaa ja puuvillalankaa. Jokainen toi "nyyttäri" periaatteella naposteltavaa.
Sipi oli tehnyt pöydälle hienon planketin.

Parhaimmillaan meitä oli liki parikymmentä. Ohikulkevat pysähtyilivät juttelemaan. Lähistöllä asuva juhannuksena 80 vuotta täyttävä mieshenkilö istui hetken jutustelemassa ja kyselemässä, mitä me oikein tehdään.

Syksyllä tokaluokalle menevä tyttö kutoo kaulahuivia.

Valmista tulee!

Saa vaikka sataa

Monien vaiheiden jälkeen uusi katettu "huvimaja" on valmiina vaikkapa pieneen iltapäivän kahvihetkeen sitten joskus, kun tarkenee. Vihreys on parhaimmillaan.

Assistentti Tutta on löytänyt levähdyspaikan töyhtöangervon alta.

Netta on lempipaikassaan puskien keskellä. Kameralla oli vaikeuksia löytää kuvakulmaa lehtien keskeltä.

Hartiain lämmittimiä

tarvitaan (kyllä ne helteet vielä tulevat) näin iltaisin ja moneen muuhunkin menoon.
Systeri on tehnyt tämän ponchon Novitan kevät -09 ohjeen mukaan Tennessee langasta. Autoin vähän kokoamisessa ja pääntien reunan virkkaamisessa.
Sovitusnuken päälle se ainakin sopii.

Harvinaisen kylmä sää on auttanut villasukkien valmistumisessa. Kaupunkimme länsiosassa mitattiin maanantain 7.6. vastaisena yönä 7,2 astetta pakkasta. Sain valmiiksi kolmannet sukat lahjoitettavaksi Herättäjäjuhlille. Samaan aikaan kudoin Kauhavan Kangasaitan Sukkis sukkalangasta (50 % merinovilla, 25 % polyamidi ja 25 % bambu) ja 2,5 numeron pyöröpuikolla molemmat sukat yhtäaikaa varresta alkaen, koko 35-36.

Kirpparilta ostamastani Anchor Magicline puuvillalangasta kudoin tiskirätin, malli Ullaneule Ananas, vartahat 3,5 ja koko noin 20 x 20 cm. Toiseen tiskirättiin piti laittaa valkoista jämälankaa raidoiksi. Kuvaaja on hämännyt laittamalla rätit vähän päällekkäin. Voin teille paljastaa, että molemmat langat loppuivat ja yksi reuna on virkattu vaalean keltaisella. Muuntelin ohjetta ensimmäistä tehdessäni reunasilmukoiden osalta ja kudoin ainaoikein. Ei ois kannattanut. Toisen tein kutakuinkin ohjeen mukaan, mutta silloin reuna käpristelee. Siksi virkkasin rapuvirkkausta rätin ympäri.

Orvokkini

ovat kukkineet pihalla jo lähes kuukauden . Näin kauniin värisiä en muista koskaan nähneeni, nämä suorastaan hehkuvat. Viime yö oli kylmä, mutta hallan tuhoilta säästyttiin.

Sisällä tuvassa kynttiläkruunu on saanut kesäisemmän ilmeen. Leveästä avatusta paperinarusta taittelin ruusuja ja muutamia lehtiä väliin.

Lempipaikkoja on monenlaisia. Ilme kertoo, taitaa tulla sapiskaa. Kuvassa myös Netta vauvana.

Hetkessä helteet ohi

Puutarhavajan katolla tuuliviiri "MUSTA KISSI" osoittaa pohjoiseen ja oikea myrsky riehui puuskissa iltapäivällä. Kuvaan en saanut sitä vangittua. Vajan takana on valkoisia syreenejä ja takana sinisiä. Iso riippakoivu on räjähtäneen näköinen tuulesta johtuen.

Alkutalvesta tein kaarakan seniorinäpissä keepin Ronda ja Fanny langoista, vuorotellen muutama kerros sileää ja toisella langalla ainaoikeaa. Edessä on puinen iso Seinäjoen Käsityömessuilta ostettu erikoinen nappi. Systeri sai tämän lahjaksi.

Vieläkö joku muistaa verkkoponchon. Virkkasin Systerille lahjaksi silloin joskus, Tango Fani langasta luultavasti. Väri on kaunis.

Kuvasin pihalla kukkivia puita, pensaita ja perennoja. Sain oikein Kuningas-ajatuksen koota pihan kukista albumeja, joita sitten vanhainkodissa on mukava selata.
Ojakellukka on tullut omia aikojaan ja saanut jäädä kauniin kasvutapansa takia.

Täällä kukkivat omenapuut

siis muutama helteinen päivä ja kukinta on täydessä loistossaan.Kiertelen ja ihmettelen. Nautin kaikista kukista. Saa olla ja kukkia, kunhan ei ota ylivaltaa. tarkoitan voikukkia, jotka noukin joka aamu kompostiin.

Narsissit ovat kuihtuneet paahteessa, mutta lemmikit venyvät pituutta.
Tänä vuonna on myös paljon valkoisia lemmikkejä.

Koskaan aikaisemmin kylmänkukassa ei ole ollut näin paljon kukkia.

Särkynyt sydän

Olen tuonut tämän pionin mökiltä. Surkea puska, mutta kukka on omalla tavallaan hieno.

Kaksi lilahtavaa tulppaania nousee joka vuosi kaiken roskan keskeltä. Taustalla ailakkia, joka meillä saa olla kukkapenkissä.