tiistai 25. elokuuta 2009

Kirjantekoa

opeteltiin Kaarakassa viime vuonna. Tarkkuutta vaativa ja monia erilaisia vaiheita käsittävä homma, ei yks´kaks´valmis. Vasemmanpuoleinen on mitoiltaan 21 x 12 cm, koptisidoksinen, vaikkapa reseptikirja n.60 sivua.
oikeanpuoleinen on 16 x12 cm, sivuja n. 60, kannet kankaasta, jonka olen tehnyt aurinkovärjäys tekniikalla .

Löysin eräästä kaupasta sattumalta poistokorista muistikirjoja
(16 x 11 cm) euron kappale.
Kannet olivat tylsän beessit ja nuhjaantuneen näköiset. Leikkasin kuvalehdestä uudet päälliset ja sisälehdet. Ilme muuttui kummasti. Takakannet on samantyyliset.


Loppuun vielä terveisiä pihalta. Mun ratakukka on oikeasti kannusruoho, siis luonnonkukka, jota on käytetty rohdoksena muinoin. Malli on äitinsä kanssa hakenut näitä joskus kauan sitten ja sitä perua "Kartanon faaria" löytyy tältäkin pihalta.

4 kommenttia:

Malli45 kirjoitti...

Kirjanteko on tarkan työtä! Hienoja ja kauniita ovat kirjasi.
Mulla oli vaikeuksia tuon koptisidoksen kanssa.
Vinkassa olevat Kartanon faarit eivät ole samaa sukua sun kukkien kanssa; pitääköhän käydä muutama nyppäämässä!?
Onnistuin tappamaan tädiltäni 70-luvulla saamani Amazonin Liljan, mutta onneksi tyttärellä on komea, mistä saanen alkuja.

vekki kirjoitti...

Tuo kirjan teko olisi kyllä ihan kiva oppia. Kiva idea lahjaksikin.
Kauniita olet tehnyt.

Sipi kirjoitti...

Hienoja sun kirjat!
Ajatuksena olis osallistua syksyn kirjansidontaan vaan jänskättää onnistuuko näillä käsillä tuo sitominen.
Hienosti keksit peittää "värittömät beessit" muistikirjatkin, ovat nyt ihan eri kivan näköisiä :)

Tellu-Tellervo kirjoitti...

Voi, teillä on upeita kukkia pihassa! Keltavalkoiset (ja kaikki pinkit ja purppurat) on mun lempi- kukanvärejä ;)
Meinas tulla hätä (lauantaita ajatellen) kun amppari pisti peukaloon. Istuin aurinkotuolissa hietamiehen kanssa ja ihailin auringossa lentävää sudenkorentoa enkä huomannut olla tarkkana, höh.