Lakeuden Ristin kellojen kumahtelu kuului kovasta räiskeestä huolimatta ilmoittaen uuden vuoden alkaneen. Kuuntelin portailla kellojen soittoa ja vaikka olin ääneen vakuuttanut, etten edes suunnittele kuvaavani ilotulitusta, niin kuinka ollakkaan, tässä niitä muutama
Lupauksia ei siis kannata tehdä, koska hetkessä ne unohdan. Jotain pieniä asioita mielessäni toivon, sopivia kiinnostavia haasteita ja sekä taitoa jakaa aikani parhaalla tavalla läheisten, ystävien ja harrastusten kesken.
Yöllä on satanut kevyttä pakkaslunta muutaman sentin verran ja kola jo odottaa lykkääjää......
sunnuntai 2. tammikuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
4 kommenttia:
Jopas teilläpäin oli hienoja ilotuleja. Onneksi ei tänä vuonna enää ollut pikkupoikien heittelemiä papatteja, sillä niitä minä inhoan. Meillä koira haukkui jokaikisen pienenkin poksauksen kanssa kilpaa, joten melua kyllä piisasi yllin kyllin muutenkin :)
Upeat raketit !
Minäkään en tee mitään lupauksia :)
Hienoja kuvia. minulla on vieläkin se kauhu tuosta raketti hommasta kun vuosikausia sain yrittää koirien kanssa saada ne rauhoittumaan. Jäi itsellekki pelko sydänalalle.
Hienoja rakettikuvia! :)
Minä en ole enää vuosiin edes miettinyt uuden vuoden lupausten tekoa, kun minäkin unohdan ne jo raketteja katsellessa. ;D
Lähetä kommentti