Tutta Auroora
27.4.2002 - 6.11.2011
Salakavala sairaus eteni nopeasti ja
Tuttuskamme lähti kissojen taivaaseen.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Käsillä tekemisiä vuosien varrelta
16 kommenttia:
Voi kuinka kyynel nousi silmääni kun aatos kulki luoksesi. On kotisi tyhjä yhden sen asukkaan siirtyessä kissantaivaaseen. Tunnen surusi ja ikäväsi kun rakas asistentti puuttuu.Iloitse muistoista ja voimia ♥♥
Lämpöisiä ajatuksia.
Niin surullista, kun rakastettu lemmikki poistuu luota.
Voi sinulla on ikävä ja haikeus, kun assistennti lähti pois. Halit sinutlle.
Voi mikä suru. Halauksia.
Oi voi... Pieni lemmikki jättää ison tyhjän tilan jälkeensä. Onneksi on kuitenkin hyvät muistot- minä muistan mainosti kauan sitten kuolleet kissakaverini. Ikävä kuitenkin on kova.
Voi kun surullista. Halauksia.
No voi sentään:( Tuttalla on nyt kuiteski hyvä olla, sairaana ei ole kiva kissan eikä ihmisen. Tyhjää varmasti nurkissa nyt on ja ruokakipon paikalla. Kurjaa . . .
Jaksuja sulle ja josko uus Laaduntarkastaja ja vahti sitten sais paikan sun luona kunhan aikaa tovi kuluu.
(sanavahvistuskin on kissatuulella: pincat)
Voi miten surullista. Kuinka monta kertaa olenkaan saman kokenut ja tiedän surun syvyyden. Tutta vietti kyllä varmaan hyvän kissanelämän sinun hoivissasi ja sen muisto elää sinussa vielä pitkään.
Voi, onpas murheellista.Tykkään niin eläimistä ja sitten kun tulee luopumisen aika, niin se on ihan hirveetä!! Mutta kyllä kisulla on nyt ihan hyvä olla, voi kissakavereittensa kanssa juoksennella ihan vapaasti :)
Surullista, luopuminen on vaikeaa.
Ehkä hän lähti taivaallisille silakkamarkkinoille...
Voi, otan osaa!
Surullista..otan osaa.
Ystävän kuolema on aina vaikeaa, osanottoni!
Voi, tuo on niin kauheata kun joutuu jättämään rakkaan lemmikin. Silti, sairaus on vielä kauheampaa kun ne raukat eivät osaa kertoa vaivojaan. Otan osaa, itsekin tätä surua kokeneena...
Rakkaan ystävän mentyä ikävä on kova, vaikka hyvät muistot jäävätkin!!
Lähetä kommentti