Mihin ne päivät taas kuluivat?

Ei voi kuin ihmetellä...
Matkailu avartaa ja on kiva koota elämyksiä, uusia ideoita ja virkistyä hyvien ystävien seurassa!
Palautuminen vaatii aikaa (varsinkin näin vanhalle). Pimeä, kostea,  harmaa sää ei yhtään auta.
Sopivasti yläkerran sivukkaassa käydessäni huomasin yhden  puisen ikivanhan henkarin.
Syyskuussa näin Cafe Kismuksessa  sinne  kokoontuneiden Lähetyssoppelaisten  tuunaavan henkareita käsityöpajassaan. Puisia henkareita  ei heillä ollut, mutta  muovisia voi ihan samalla tavalla koristella ja päällystää.
Henkari kainalossa tulin alas ja jämälankakopasta otin summanmutikassa kerän ja loin henkarin pituudelta silmukoita. Muutama kerros ainaoikeaa ja sovitin henkarin keskelle. Sitten vain virkkasin reunat yhteen päistä alkaen. Lopuksi virkkasin keskitapin ympärille kiinteitä silmukoita.
   Fiilis: Jee...  olipa nopea, hauska ja tarpeellinen paluu arkeen.

Kuvaus vain jäi päivä päivältä, kun se valoisa keskipäivän hetki on niin lyhyt.
Tänään torstaina sain kylkiäisenä   kuvaan myös ensimmäiset lumet (pienet haituvat) sen lokakuisen "talven"  jälkeen.

Tänään torstaina  kokoontuu jälleen Tikkuajat kaupunginkirjasto Apilassa  klo 16 - 19.
Viime viikon tapaamisesta oli  perjantaina kuva ja kirjoitus Ilkka -lehdessä. Onnekseni / harmikseni myöhästyi kuvasta.

              Kaikki nuoret ja vanhat ,
      jos matka ei ole este, tulkaa mukaan !