Ei voi kuin ihmetellä...
Matkailu avartaa ja on kiva koota elämyksiä, uusia ideoita ja virkistyä hyvien ystävien seurassa!
Palautuminen vaatii aikaa (varsinkin näin vanhalle). Pimeä, kostea, harmaa sää ei yhtään auta.
Sopivasti yläkerran sivukkaassa käydessäni huomasin yhden puisen ikivanhan henkarin.
Syyskuussa näin Cafe Kismuksessa sinne kokoontuneiden Lähetyssoppelaisten tuunaavan henkareita käsityöpajassaan. Puisia henkareita ei heillä ollut, mutta muovisia voi ihan samalla tavalla koristella ja päällystää.
Henkari kainalossa tulin alas ja jämälankakopasta otin summanmutikassa kerän ja loin henkarin pituudelta silmukoita. Muutama kerros ainaoikeaa ja sovitin henkarin keskelle. Sitten vain virkkasin reunat yhteen päistä alkaen. Lopuksi virkkasin keskitapin ympärille kiinteitä silmukoita.
Fiilis: Jee... olipa nopea, hauska ja tarpeellinen paluu arkeen.
Kuvaus vain jäi päivä päivältä, kun se valoisa keskipäivän hetki on niin lyhyt.
Tänään torstaina sain kylkiäisenä kuvaan myös ensimmäiset lumet (pienet haituvat) sen lokakuisen "talven" jälkeen.
Tänään torstaina kokoontuu jälleen Tikkuajat kaupunginkirjasto Apilassa klo 16 - 19.
Viime viikon tapaamisesta oli perjantaina kuva ja kirjoitus Ilkka -lehdessä. Onnekseni / harmikseni myöhästyi kuvasta.
Kaikki nuoret ja vanhat ,
jos matka ei ole este, tulkaa mukaan !
torstai 29. marraskuuta 2012
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Tuunasit kauniin henkarin.
Kauniiksi tuunasit henkarin.
Saitpas vanhasta hengarista edustuskelpoisen! Hieno on!:)
Hyvä, hyvä! Henkarisuojus on minunkin to do -listalla. Ajattelisin, että pysyvät vaatteet paremmin henkarilla, eivätkä luista pois. Hieno!
Niitä samoja haituvia sitä tuli meilläki, muttei meill oo tuollaasta henkaria :)
Vaatteet pysyvät varmasti hyvin hengarilla jos päällystäis ne noin..hyvä idea :)
Lähetä kommentti