keskiviikko 22. toukokuuta 2013

Arjen aherrusta

Helteessä, paahtavan auringon alla risut muuttuvat hakkeeksi oivallisen apurin toimesta. No, yksin tuo "Stigu" ei sitä tee, vaan jokainen risu pitää sen kitaan syöttää.
 Suurin osa oksista ja risuista lastattiin trktorin lavalle niin paljon kuin mahtui ja kuljetettiin pois. Lopuista lupasin huolehtia itse. Työmaata piisaa, mutta lumen tuloon on vielä aikaa.
Ammattilaiset ongelmapuiden kaatajat viipyivät pihassa lähes koko päivän pätkien takkapuiden pituisiin pätkiin  suuren männyn, valtavan koivun, kaksi monihaaraista tuomea ja kaksi kohtalaista sembramäntyä.
Osa on jo pinossa halkaistuna.
Viikko sitten saatiin valmista aikamoinen kasa, kun  yksi sukulaismies halusi tulla kökkään. Kiitos vielä kökkäavusta!
Olikin hyvä asia, että osa puista  saatiin jo pinoon kuivumaan, kun  puusouviin tuli kahden viikon pakollinen katkos ( Hyvä asia sinällään päästä jonosta peruutuspaikalle).
 Puiden halkaisuunkin on kone, erittäin näppärä ja vahvatehoinen. Työ käy kahdelta joutuisasti ja minäkin osaan käyttää.  Yksinkin se kävisi, mutta silloin kone on hidas. Mulle kaikkea muuta työtä riittää ja risujakin löytyy vielä.
Välillä unohdun katsomaan kuinka rikkaruohot venyvät vartta ja rönsyleinikki levittäytyy narsissien lomaan.


6 kommenttia:

Marjut kirjoitti...

Siinä teillä onkin talven varalle puuta:)

Sude kirjoitti...

Ihme vempaimia, mutta varmasti käteviä. Empä ole tiennyt tuommoisia olevankaan. Kirveen kanssahan sitä nuorena tuli riehuttua, että sai lämmityspuut talveksi :)

kosotäti kirjoitti...

Mahtava kasa polttopuita. Koneet on käteviä, jospa joku keksisi koneen sen rönsyleinikin hävittämiseen:)

Tuomontupa käsitöitä kirjoitti...

Hei,klapeja näkyy olevan mukava määrä. Olin muutaman kerran rankatalkoissa, minä olin sirkkelissä ja joku muu oli halkaisulaitteessa. Kätevästi homma hoitui ja monessa eri kohteessa olin.
Sirkkeli on aikas peto, varovainen pitää olla, kun monta rankaa laittaa samaan aikaa, syöttökaukaloon:)

Matleena kirjoitti...

Onpas mojova klapikasa! Jokohan lienee pinossakin. Kuivavat mukavasti näillä keleillä. Meillä mies on niin innokas halontekijä, ettei minua siinä tarvita, mitä nyt joskus olenkaverina pinoamassa. Ja tarviihan se halonhakkaaja ruokaa ja kahvia, niiden laitton olen kai ihan omiaan. :D

Tsemppiä peruutuspaikkalaiselle! :)

sirkkis kirjoitti...

Voi kova työ nyt mutta pakkasilla suloista lämpöä.