perjantai 27. elokuuta 2010

Huuiii, jellonia,

mistä ne siihen tupsahtivat!
Nämäkin rasat löytyivät siitä vanhasta rottinkisesta käsityökorista, muuten valmiit, mutta päättelemättä. Tikkuajaystäväni Intsu oli tehnyt kivan koristelun, jota sitten matkin heti tässä.
Alkuaan rasat ovat 90 -luvun alkupuolelta. Olen kutonut luonnonvalkoista ja ohutta ruskeaa yhdessä, jolloin sain meleerattua pintaa, mutta kovin tylsää. Jellonat piristänevät hiukan.

Rasat päätynevät hyväntekeväisyyteen.

Säätieteilijät lupailevat koleahkoa viikonloppua ja pelastuslaitos on päättänyt, että raketteja ei saa ampua keskustoissa eikä asuinalueilla.

Huvilakauden päättäjäisiin mökeille ja rannoille tunnelmallista kynttiläin lepatusta ja takkatulen loimua!

5 kommenttia:

Sude kirjoitti...

Kivan näköiset lapaset. Joku pikkuinen on näistä tosi mielissään. Suunnittelin itsekin tekeväni näitä leijonalapasia sitten syksymmällä, kunhan saadaa sukkasato ensin tehtyä.

vekki kirjoitti...

Mietin tässä pitkään mikä se rasa olikaan. Kuullut olen kun murteita yliopistolla lueskelin. No tokihan sen sitten kuvasta ja tekstistä tajusin. Ihania nuo pohjanmaan murteen sanat.

Anneli kirjoitti...

Minäkin mietin mikä on rasa, mutta kun nuo näyttävät lapasilta, niin sanon vain että tosi kivat lapaset.
Tänään oli jo niin kylmä että olisi kiva kun tuollaiset saisi käteen :)

seijastiina kirjoitti...

Hauskat lapaset, ihanat, kohta noita tarvitseekin.
Pikku kisu on söpöläinen kerrassaan :)

Matleena kirjoitti...

Kyllä nuo jellonalapaset tai -rasat, kummin vain, ovat tosi kivat. Taitavat valmistua joskus täälläkin. ;)