keskiviikko 19. tammikuuta 2011

Voihan villapaita!

Kirjoneuleissa on jotain käsittämätöntä taikaa. Ne vetävät puoleensa eivätkä jätä rauhaan. Jokaisen sellaisen nähdessään on pakko vain huokailla.
Tämä kirjoneulevillapaita ei ole sellainen. Muistikuvia itse tekemisestä ei ole, mutta suunnitteluajasta muistan, miten ostin ajatuksella keräillen  erivärisiä 7 -veikkoja. Laskin nyt värit ja löysin 9 eri sävyä.  Ohje on täytynyt olla (luultavasti SK lehdestä), sillä omasta päästä en osaisi tehdä. Luultavasti kutominen ajoittuu tuonne 2000 -luvun alkupuolelle. Innostus oli kova ja tuskin edes huomasin siitä tulevan aika ison.
Lahjoitin jonain jouluna Pikku-veljelle, joka sen nyt syksyllä palautti, koska hänen ei tule sitä pidettyä, kun on aivan liian tilava.
Nyt etsin paikkaa mihin ripustaisin tilateoksen.....

9 kommenttia:

Seijasisko kirjoitti...

Upea villapaita. Kodin taideteoksesta:) menee kyllä hyvinkin jos et löydä kaunille puserolle sopivankokoista käyttäjää1

sirkkis kirjoitti...

Ompas upea neule ja ollut isourakka. Jos käyttäjää ei löydy tee tuunattu seinätaulu joka on ihana muisto uurastuksesta ♥

Marleena kirjoitti...

Komean villapaidan olet tehnyt!
Hauska tuo pyörylähame tuossa aiemmin! :-D

Sipi kirjoitti...

Kaunis kirjoneule, sullon ollut siinä kova työ joten esille kannattaa laittaa :)

Pitsisukka kirjoitti...

Upea työ!

Heleena kirjoitti...

Paita on kudottu helmasta kainaloihin asti pyörönä. Yhdellä kerroksella on vain kaksi lankaa kerrallaan ja seur. kerroksella vain toinen lanka vaihtuu. Yllättäen nurjalla puolella lankojen vaihtumiskohtaa tuskin huomaa.

vekki kirjoitti...

Aivan ihana villapaita! Kyllä tuollaisen kuvion tekeminen jäisi minulta haaveeksi.

Matleena kirjoitti...

Yhdyn edellisiin kommentoijiin täysin, niin on kaunis villapaita! :) Ja väritkin ovat aivan täydellisesti minun makuuni.

enkulin käsityöt kirjoitti...

Aivan ihanan ihana neule.