heinäkuun lopussa olimme Ystävän kanssa Vauhtiajoja "paossa" heidän mökillään. Tässä pitäisi nyt olla kuva tyynestä ja kauniista järvestä, mutta miten se sitten unohtuikin ihanassa luonnon rauhassa ja varmaan kesän kauneinpana päivänä. Pienoinen tuulenviri piti hyttyset loitolla ja siksi helle ei ollut läkähdyttävää.
Ja sainhan minäkin talviturkin pois, mikä on saavutus, sillä olen niin kuivalla maalla syntynyt ja koko elämäni elänyt, etten osaa kaivata uimista.
Tämä hellyytävä kaveri piti meille seuraa ja voi sitä riemua, kun sai juosta irrallaan.
Hän on Sulo!
Kiitos Helleville muistorikkaasta kesäisestä päivästä!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Sulo on suloinen.:)
Voi kuinka suloinen Sulo on teitä viihdyttänyt.
Ihana Sulo, terkut hänellekin!
Mikä SULOisuus!
SULOinen viihdyttäjä!
Hymy on kaverilla niin leveetä.
Hellevi sanoi,
kiitos sinulle ystäväni mukavasta mökkireissusta.
Suloa nyt tietty ei voi vastustaa..
Lähetä kommentti