Nuutinpäivänä

Porraspäätä valaisee lumilyhty, jollaisia olen lapsena tehnyt suojasäällä. Lyhdyn sisälle laitettiin kynttilä. Oli konstikasta saada tuo rakennelma pysymään koossa ja sytytettyä kynttilä.
Tämäkin, nykyaikanen sähköllä toimiva ja  muovinen,  on ollut jo monet kerrat kumossa ja vinksin vonksin.

Eilinen pakkanen on romahtanut ja ulkona on hyvin leutoa  ja oudon tyyntä.  Lunta on sen verran, että maa on valkoinen ja meidän kotikatukin on valkoinen. Puut ja pensaat ovat huurteisia.  Talitintti tuomen oksalla yritti jo vienosti sirkuttaa: titi ty, titi ty...

                        Hyvää Nuutinpäivää!