Reissu on tehty ja kaupunki nähty

Varhain sunnuntaiaamulla alkaneen ja liki 12  tuntia kestäneen  yhtäjaksoisen matkustamisen jälkeen olimme Tallinnassa. Toukokuiselta matkalta jäi kaipuu kaihertamaan. Vanha kaupunki muhkuraisine katuineen, upeine rakennuksineen ja nähtävyyksineen oli matkan yksi tarkoitus.

Opastettujen turistilaumojen perässä  astelimme ylemmäs ja ylemmäs. Ja kas, siellä on Suomen lippu korkeimman talon katolla.

    Katariinan käytävässä oli käytävä = (pakko käydä) useampaan kertaan.

Taksien laskentaa,  salaa.....

Piilokuvassa on  .................

Joku siellä jo kysyy, että kävimmekö......

     Kyllä me kävimme, siis Karnaluksissa,  vaikka se ei ollut matkan tarkoitus. Ukkonen jyrisi ja vettä tuli kaatamalla, mutta me olimme sisällä Karmaluksissa. Ostokset olivat maltilliset, siis vain tarpeeseen.

Matka on ikimuistoinen kaikkine eksymisineen ja apteekkireissuineen ja löysimme lopulta yhden kuuluisan kaupankin, hotellimme takapihalta viime minuuteilla. Kiitos ystävälle matkaseurasta!

                           Tämän hymyn myötä

      rentouttavaa viikonloppua Sinulle!

          

Toiminta torstai

alkoi aamupäivällä Kaarakan syyskauden avajaisiin tutustumalla. Kaikkea kivaa oli esittelyssä ja kirpparilla sekä tarjouksia langoista. Ostokseni olivat maltilliset, jos ei lasketa kauan havittelemaani Koto -mekkoa.
Kahvihuoneessa kuvasin ruusutaulun, jota olen ihaillut siellä.  Tuolla vaalealla seinällä se on parhaimmillaan.
Iltapäivällä  Tikkuajat  kokoontuivat uuteen kirjastoon.
Alla olevassa kuvassa on vasemmalla vanhan  kirjaston nurkka ja oikealla uuden. Välissä pilkottaa kadun toisella puolella kirkkomme Lakeuden Risti.

 Vanhaa kirjastoa taustapuolta  olen  harvemmin nähnyt. Kovasti siinä  on tunnistettavaa "aaltomaisuutta".

 Uuden kirjaston edusta ei ole tämän näköisenä järin mairitteleva.

Sisällä sentään on väljyyttä ja monenlaisia kivoja oleslelutiloja ainakin nuorille ja lapsille. Aiheesta lisää  ainakin Intsulla, Kurakauppalan Kaisalla ja Mallin lykyissä.

Jälleen huivi

aivan samanlainen kuin edellinen (ilman virheitä) , sama lanka Polku Mustajuuri lähes 100g,  kanttiset Knit Proot 6mm. Langassa oli jälleen solmuja ja  väri ei jatkunut samasta kohdasta. Huivissa sitä ei huomaa, varsinkaan tässä kuvassa, jossa huivi on vielä pingotuksessa kirjavan  päiväpeiton päällä. Tämä menee lahjaksi myöhemmin.

Pihalla on jo hämärä. Samettisen pehmeä elokuun ilta houkuttelee portaille istuskelemaan, varsinkin blogikissa Netta viihtyy ja nautiskelee.
         

          Onnea syntymäpäiviään viettäville!

Syksyn tullen

alkaa myös sukkien kutominen. Ilmoittauduin jälleen Sukkasatoon.Tämä vuosi on neljäs vuosi ja vain yhden kerran olen kerryttänyt satoa Perunlaariin ja muina kertoina,  niinkuin tänäkin vuonna, kerään satoa Hillokellariin.

Kuvaa klikkaamalla pääset Kotilatoon, josta löytyy ohjeet, miten ilmoittaudutaan mukaan ym. tietoja.
Sukkia ym jalkojen lämmittimiä kudotaan kahden kuukauden ajan
 1.9. - 31.10.2012 välisenä aikana  ja raportoidaan valmiit työt siihen ryhmään, mihin on saanut kirjoitusoikeuden.

 Vielä ehdit ilmoittautua!  Tämä ei ole kilpailu vaan mukavaa yhteisneulontaa....
   
                              Tule mukaan!

Toistoa

eri väreissä kuitenkin on tämä valmistunut huivi, "Vinkkeli" eli epäsymmetrinen kolmiohuivi Modassa 4/11 olleen ohjeen mukaan. Muutaman kerroksen tein tähän enemmän, jotta lanka kuluisi mahdollisimman tarkkaan. Pieni nöttönen jäi silti. Lanka on Novitan Polku  Mustajuuri, josta itse tykkään.
Tarkoitukseni oli tehdä tämä lahjaksi, mutta olinkin tehnyt pari mokaa, joten huivi jää itselle. Uusi lahjahuivi on jo vartahilla.

Olen opetellut käyttämään  kameran itselaukaisinta ja Picasan kuvankäsittelyn eri toimintoja.

              Tässä on parempi malli  ukonhatusta....

Leppoisaa pyhäpäivää Kaikille lukijoilleni!

Kesäiloa

Muutama päivä sitten nurmikkoa leikatessani huomasin liikettä kukkapenkin ympärillä ja arvasin  neitoperhosen vihdoinkin saapuneen. Ei ole ihan helppo juttu saada sitä pysähtymään juuri oikeaan asentoon ja poseeraamaan kameralle niin, että saisin hyvän kuvan.
Tarha-alpi tuntui olevan suosittu kasvi. Kuvassa oikealla on tarhakalliokielo, tai siis se osa,  mitä siitä on vielä jäljellä. Jotkut toukat syövät niistä kaikki lehdet ja hetken jo toivoin, että neitoperhosen toukat olisivat olleet asialla. Wikipedia kuitenkin  tiesi, että neitoperhonen on ns. monofagi, eli sen toukkain ravinnoksi kelpaa vain yksi kasvilaji ja, että se olisi nokkonen. Nokkosiakin kyllä löytyy.....

Toinen suosittu  kukkapaikka neitoperhosella oli harjaneilikat. Tässä koko perhonen on kuin piilokuvassa, eli se  hukkuu kirjavien kukkain joukkoon.

           Virkistävää ja mukavaa kesäpäivän ajankulua!

Kokeiluja

Lämpimät päivät ovat innostaneet pihamaalla puuhasteluun. Raparperin lehden muotoiset piha-askelmat ovat olleet jo vuosia suosiossa.  Niitä sitten kokeilemaan.  25 kilon pussillisen kuivabetonia olin saanut jo keväällä joskin innostus iski vasta nyt.

    Samalla kokeilin pienempiäkin laattoja.

    Ihan vielä en ole perustamassa valimoa, mutta kuka tietää.......

Se on taas viikonloppu edessä, toivon mukaan lämmintä piisaa!

"Mummon ikkunalla"

Kesäiseen aikaan portailla ruukuissaan ja  pihamaalla auringon paisteessa  isoissa  ruukuissaan viihtyvät ja kukoistavat  mm.  nämä

   
             Helteisen lämmintä keskiviikkoa!

Kesäisenä päivänä

heinäkuun lopussa  olimme Ystävän kanssa Vauhtiajoja "paossa"  heidän mökillään. Tässä pitäisi nyt olla kuva  tyynestä ja kauniista  järvestä, mutta miten se sitten unohtuikin ihanassa luonnon rauhassa ja varmaan kesän kauneinpana päivänä. Pienoinen tuulenviri piti hyttyset loitolla ja siksi helle ei ollut läkähdyttävää.
Ja sainhan minäkin talviturkin pois, mikä on saavutus, sillä olen niin kuivalla maalla syntynyt ja koko elämäni elänyt, etten osaa kaivata uimista.
 Tämä hellyytävä kaveri piti meille seuraa ja voi sitä riemua, kun sai juosta irrallaan.
                  Hän on Sulo!

 
             Kiitos Helleville muistorikkaasta kesäisestä päivästä!

Huivi

Modan 4/11 olleen ohjeen mukaan tein epäsymmetrisen huivin nähtyäni Sipin tekemän huivin.

 Lankana Polku Punajuuri 95 g ja puikkona 6 mm  nelikulmaiset, puiset  Knit Pro´t.
Samalla harjoittelin kameran  itselaukaisinta,  ex tempore...

    Tänään taas vaihteeksi sataa,
                     sataa ropisee....

Mustikassa

olen yltä päältä, sananmukaisesti,  perattuani neljä sangollista tätä metsiemme herkkua. Poimimisen ulkoistin talonmies/puutarhurilleni, kun mökkimaisemissa on metsät aivan vieressä. Täällä kaupungin keskustassa en ole enää etsinyt uusia marjamaita, sen jälkeen, kun rakensivat kokonaisen kaupunginosan mun parhaille marja- ja sienipaikoille noin 10 vuotta sitten.

Kovasti ovat pienen kokoisia, niinkuin silloin taannoin, kun kerrottiin kahden mumman menneen mustikkaan, mutta toinen ei ollut mahtunutkaan (koululaisvitsi, muistaakseni).

         Olipa siinä hommaa, mutta hyviä nuo ovat ja niin terveellisiä!

Yllärit kukkapenkissä

Jo kesäkuussa ennen juhannusta  yllättivät  tulppaanien joukosta nousseet violetit pallukat.
Sittemmin vain ihmettelin, kun tulppaanien kuihduttua  uusia kukkavarsia lehtineen alkoi työntyä mullasta.
Varren pääsähän kehittyi pallukka, joka muistutti jättikokoista ruohosipulinkukkanuppua.

   Kukinto on reilun kämmenen kokoinen, pieniä tähtimäisiä kukkia vieri vieressä. Jotain laukkoja ovat nämäkin....luulen niin. Kukkivat parhaimmillaan perunamaan reunassa.

  Sade poikineen on virkistänyt meitä täällä tänään, ovat olleet lyhyitä ja toisaalta reippaita.
  Tulipa mieleen  viisikymmenluvulta Tapio Rautavaaran laulamana
                     Sunnuntaina sataa aina

            Pian on sunnuntai!
          

Jotain pientä valmiina,

vaikka aika tahtoo kulua pihamaalla käpsytellessä ja kukkapenkeistä rikkaruohoja peraten, risuja ja oksia hakettaen sekä tämän tästä nurmikkoa leikaten.
Kolmannet  vauvansukat tein suositulla ja tutulla junasukka -ohjeella punaisesta Nalle langasta Sopimusvuoren nuorten hankkeeseen.
 Tietoja löytyy Onnensukkia pikkuvarpaille -blogista. Lähipäivinä laitan ensimmäisen  lähetyksen postiin.

 Iloinen yllättäjä on tämä Hagley Hybrid,  vuosi sitten keväällä hankkimani kärhö. Valtaisan kokoisia kukkia on ollut jo pari viikkoa ja nuppuja on vielä kymmenittäin  tulossa.

     
                    Aurinkoista ja kaunista torstaita!