Talvella kukkivia

        Joulukaktukseni on viihtynyt viime vuodet kuistilla, viileähkössä eteisessä
 ja aloitti kukinnan joulukuun alkupuolella.
                                
 Kesän se oli pihalla syreenipuskan alla pakkasiin asti vöyristyen siellä komeaksi.
 Samoin edellisvuonna, jolloin kukinta oli hiukan myöhemmin.
Kotoa vuosikymmeniä sitten ottamani pistokas on ollut kukkimatta ajat, jos mitka ja huonolla hoidolla.
    Nyt vasta on löytynyt oikea rytmi ja oikea paikka.

      Jouluruusun ostin jälleen kukkivava marketista.

    Yritän saada sen pysymään hengissä kevääseen, jolloin siirrän sen pihalle.

Mihin ihmeeseen se aika oikein tuhraantui ??

  Vastahan oli kevät ja kesä tulossa...

   Marjat alkoivat punertua ennen aikojaan ja sato oli runsas.  Muina kesinä prätkät = räkättirastaat ovat olleet helpottamassa sadonkorjuuta,  Nyt ei näkynyt yhtään .

    Jossain kohtaa satoi ja satoi...

   Ja taas satoi, ruusut ei tykänneet, vain jokunen jaksoi avata nuppunsa.

 Pihlajanmarjat punertuivat kuin varkain. Oksat painuivat maata kohden...

     Ja tulivathan ne prätkätkin, suurin laumoin, seassa muitakin pienempiä lintuja, jotka sirkuttivat koivujen latvoissa aamuisin.
Yritin  tiirata laseilla ja ilman, mutten tunnistanut.
 Prätkät kyllä tunnen,  äänestä.

Maa on kohmeessa ja mittari pihalla näyttää alle 2 astetta lämmintä...
    Ei kai sentään ole talvi tulossa, eihän...

 Päivät vain kuluvat vauhdilla. Vaikka justiinsa oli aamu, niin nyt on taas ilta!

         Vai    olisiko niin,
  että maa on alkanut pyöriä akselinsa ympäri vinhempaa...
  siis ikäänkuin tunti ei olekaan 60 minuuttia vaan se on lyhentynyt 45 minuuttiin, niinkuin koulussa)

Toukokuussa

                              pihamaalla näytti tältä:

               Ainavihannat vuorenkilvet kestivät talven hyvin.
               Kukkavarsia sen sijaan nousi vain muutamia...

                Omenapuut kukkiivat aivan valtavasti,
                 joskin kukinta oli lyhytaikainen,

            kun  riehuvat tuulet riipivåt kukat nopeasti maahan.

             raakileita on aivan mahdottomasti,
             vaikka kuvassa ne maanioituvat tuonne lehtien sekaan.

                     Lämmintä kesäkeskiviikkoa!

Alkukesän kukkia

Sadepäivän  piristykseksi!

Scillojen ja narsissien  kanssa

            maasta ilmestyy  tulppaaneja vuosi toisensa jälkeen

   Tuliaisiksi saamani, Amsterdamista asti tuodut sipulit istutin syksyllä  perunamaan eteen

                  vuohenjuuret loistivat niinkuin aina ennnenkin

                       syksyllä istutin  myös rivin  helmililjaa

              Kylmästä ja kosteasta talvesta selvisi metsäorvokki,
                vaikka pitkään luulin sen kokonaan kadonneen

     Kutsun tätä metsäorvokiksi, kun olen tuonut sen mökin metsästä tänne keskikaupungille.
     Oikeasti olen yrittänyt tutkia lehtien muotoja ja kasvutapaa, mutten pääse selville, onko ehkä  aho-orvokki, tai sitten näiden kahden risteymä.
      Orapihlaja-aidan juurella on hyvä varjoisa kasvupaikka ja tilaa levittäytyä.

            Heinäkuussa  12 astetta lämmintä !  

   Tangomarkkinat ovat parhaillaan menossa  

ja tänään on  avattu asuntomessut Pruukinrannassa

 Tervetuloa Seinäjoelle!

           

juhannuksen jälkeen

           Arovuokko on tykännyt olostaan ja vallan riehaantunut.
           Mun pihalla tämä saa oikein mielellään riehaantua...

          Samaa vihreää väriä on vauvan nutussa, koko 3-6-kk

                        ja pöksyissä enemmän kukkain värejä..
 Lanka on vihreä  Alize  Baby Wool ( 40% villa, 40% akryyli,  20% bambu)
       ja kirjava Alize Baby Wool Batik

            Ohje löytyy Lankavan Oy:n sivuilta

              Nämä odottelevat vielä saajaansa.

Juhannusta!

                                 

            Ihanaa Keskikesän Juhlaa!

Jardin des Plantes

               Ruusuja  (hehtaarin kokoisella alalla)

             tuoksuvia ja ihanan värisiä

Patsaita ruusujen lomassa 

kurjenmiekkoja seuraavassa lohkossa

no niin, kuvattu on 

Ensimmäiset narsissit

 kuvasin toukokuun 9. päivänä ensimmäiset keltaiset, sittemmin niitä on ilmestynyt
              joka puolelle

   joukossa   näitä valkoisempia

           yksi yksinäinen vähän kärsineen näköinen on eksynyt porukasta aivan ihmeelliseen paikkaan autokatoksen taakse

                           muutamia kerrattuja mukana

     Koko viikoksi on luvassa  epävakaista säätä ja viikonlopuksi vielä paljon sadetta.
 Toivottavasti narsissit vain tykäävät kosteasta ja koleasta, jotta näkisin niiden vielä kukkivan, kun palaan viikon kuluttua Pariisin matkalta...
       

Kesäisen lämmintä

          Yks´kaks´ tuli kesä!

        Iso kevättähti, luulisin...

                    kukkii tuolla savikossa
     Pihapihlajaan  on tullut lehdet ja nyt on luvassa myös kukkia.

     
                    Hetken aikaa kerrallaan!

Kevään värit

    Nyt on sinistä jo kaikkialla ympäri pihaa  pieninä piskoina

 Kun 13 vuotta sitten muutin tähän, ei ollut yhtään scillaa. Vähitellen huomasin naapurista lennähtäneen sinililjaa nurmikolle  yksi kerrallaan. Varjelin jokaista, jotta saivat rauhassa siementää.

     Pääväri on kuitenkin vihreä perennoissa, nurmikkona ja sammaleena.
           Kielot venyvät vartta monta senttiä päivässä.

   Maasta nousee monenlaista tainta, joiden tunnistaminen on  mielenkiintoista ja haastavaakin.
Onneksi rikkaruohoista rönsyleinikki, mitä on aivan mahdottomasti, on hyvin tunnistettava, joskin vaikeasti poistettava.
   Moni perenna antaa vielä odottaa...  
 

Kevään kohinaa

Talven jälkeen ensimmäisenä odotan aina sinivuokkoa, vaikka samaan aikaan posliinihyasintit avautuvat.

 Koivun hiirenkorvat ovat puhjenneet lehdiksi... tänään

    eikä ihmekään, kun tämä sääaseman ulkoanturi, auringolta piilossa,vajan katon alla

näyttää vielä illalla aivan kesäistä lukemaa.
     
           Aurinkoista ja lämmintä Sunnuntaita !

Vappukukka

           Muistatko vielä vappukukan?
   Kouluvuosilta muistan, miten tykkäsin vappukukista, Joskus sainkin sellaisen. Vuosikymmeniin en ole nähnyt missään myynnissä.  Googlaamalla selvisi, että niitä on edelleen ...
       Tämänvuotinen kukkani ei pääse rintapieleen vaan saa olla puskan juurella piilossa.

Juhannusruusujen  alla on muutama sinivuokko, muualta tuotuja vuosikymmeniä sitten.
Fasaanit tykkäävät nupuista ja käyvät pemistämässä niin, että koko kukka uhkaa hävitä.

                         Iloista kevään juhlaa,  Vappua!

Vinksin vonksin

   Maailman kirjat sekaisin saanut karkauspäivä, Nurinkurisuuksien päiväksi nimetty, on yksi ylimääräinen päivä kerran neljässä vuodessa. Sitä vietettiin ennen vanhaan (muistan hyvin) Matin päivänä, jolloin se siirsi Matin päivän ja sen jälkeiset helmikuun nimipäivät päivällä eteenpäin. Siinä olikin sekaannusta kyllikseen.

 Vuonna 1998 Suomessa päätettiin, että karkauspäivä on aina helmikuun 29. päivä. Vuonna 2000 oli eka kerran  karkauspäivä uudella paikallaan.  (Lähde Wikipedia)

  Kummallinen päivä tulkittiin kait myös niin, että silloin naisille suotiin oikeus kosintaan.
Ikiaikainen perinne elää vieläkin ainakin puheissa.
  Kosioretkelle en kuitenkaan suunnittele lähteväni, kun en tiedä yhtään ikäistäni vapaata miestä, lienevät kaikki vanhainkodeissa.

    Silti varooksi poikkesin kangaskauppaan katsomaan valmiiksi hamekangasta. Uskon niin, että jos kuitenkin maailma menisi vinksin vonksin ja kosisin jotakuta, niin tämä kohteliaana miehenä kysyisi toivomustani hamekankaan suhteen. Silloin mulla olisi hyvä vinkki valmiina.
 Nimittäin kosinnasta ei saa kieltäytyä, mutta  kosittu voi välttää naimisiin menon ostamalla kosijalle hamekankaan.
                          
       Löysinkin yhden oikein kivan kankaan...

        Vinksin vonksin,  missä viivyttelet, voisit  jo tulla...

Helmikuun 14 päivänä

                          Sinulle, joka juuri saavuit

 

Hämärän keskelle

    valopilkuiksi muistoja kesän kukkasista
                            kuten tämä yksinäinen laukka...

samaa sävyä löytyy takiaisesta, joka viihtyi porraspäässä

Joulun odotusta!