Hei pitkästä aikaa!
Kaikki on oikein hyvin, aika vain rientää pitkin harppauksin ja arkisiin askareihin, niihin pieniinkin (kuten sudokun ratkaisemiseen) kuluu koko päivä, helposti.
Rohkeimmat lähipiirissäni ovat vihjaillen tiedustelleet pihahommien loppumisesta siinä toivossa, että tulisi jo päivityksiä. He tietävät, että on jotain valmistakin tullut ja kuvia otettu satamäärin.
No, pihalla kyllä riittää rapsuteltavaa, orvokitkin vielä kukkivat.
Kuva ei ole tänään otettu, sillä on taas ollut harmaa ja märkä päivä, mutta onnekseni myös se päivä viikosta, jolloin seurakseni tuli nuori apulaiseni "Maija", suoraan koulusta päin.
Ensi töikseen laitoimme kynttiläkruunuun oikeat kynttilät ja tuikkuja palamaan joka puolelle, portaillekin etsittiin lyhtyjä.
Sanan mukaisesti kynttiläin valossa, teimme Hanna-tädin kakkuja, siis Maija teki, minä vain katsoin päältä ja vahdin uunia. Yhdessä olomme lopuksi katamme aina pöydän juhlavasti ja nautimme leipomuksistamme suunnitellen jo seuraavaa.
Kuvaaminen unohtui siinä, kun puhuimme joulusta, sen viettämisestä ja siitä, mitä kaikkea meidän pitää vielä leipoa ja tehdä.
Arvannette, että muutaman pikkuleivän lisäksi sain runsaasti hyvään mieltä, innostusta ja energiaa...
.JPG)
