HHV 23

Kauppareissulla Prisman alelaatikosta löysin erikoisen väristä Rose Mohairia halvalla. Kaksi kerää tarttui heti matkaan, vaikka hiukan arvelin tuota väriä. Nikolai -huivi on ollut mielessä jo jonkin aikaa. Pyöröpuikko 4,5 tuntui sopivalta. Pituutta kertyi 160 cm ja leveyttä enimmillään 30 cm. Tein tämän viikonlopun tapaamiseen arpajaispalkinnoksi.

 Huiovi menee vielä pigotukseen, mutta malttamattomana kiirehdin kuvaamaan, kun on sopivasti pilvipoutaa.

Kaunis ja lämmin elokuu alkaa olla ohitse.
Huomenna alkaa Sukkasato ja kaikkea muuta mukavaa on tiedossa.........

Kesän viimeiset helteet?

Vielä olemme saaneet nauttia lämpimistä päivistä. Tänäänkin mittari taisi näyttää 26 astetta, vaikka oli aikamoisen riehakas, mutta lämmin tuuli. Illansuussa tuli muutama pisara vettä ja samantien viileni kymmenellä asteella.
Tuuli riepoitteli tuomesta keltaisia lehtiä ympäriinsä ja valtavasti koivun siemeniä oli ilmassa. Pihaan omia aikojaan kasvanut koivun alku on venähtänyt liki 3 metriseksi. Huomasin sen lehtien muuttuneen ruskeiksi ja kuivuneiksi.
Seittitakiaiseni on saanut siemenet valmiinksi ja koko kasvi on jo tuleentumassa ja lehdet kuivuvat ja varsi kovettuu talven töröttäjäksi.

 Olen yrittänyt kiertää kaukaa  nuo pallukat, mutta ei sitten aivan onnistunut. Paljain käsin tuohon ei voinut koskea ja hanskain kanssa pallukka hajosi. Tiedättehän, jokainen pikkuinen siemen oli takertunut lujasti hihaan ja vain yksitellen nyppimällä sain kaikki irti, takiainen, kun on.  Seittikin erottuu hyvin, kun napautat kuvaa suuremmaksi. Tämä yksilö on kasvanut ja kukkinut porraspäässä ja alkuun luulin Pikkuveljen tarkoituksella sen istuttaneen, mutta hän kiistää jyrkästi, vaikka myöntää, ettei tuon parempaa paikkaa voisi olla. Laskin joskus pähkylöitä ja päädyin summittain yli viiteensataan. Suurimman osan olen jo kyytännyt lämpökompostoriin ja kohta sinne päätyy loputkin.

     
                      Se taitaa sitten olla syksy alkamassa!

Ikivanha, ajaton

on kesäinen jakkuni ainakin 15 vuoden takaa, mutta joka kesä silti käytössä. Silloin joskus meillä täällä oli suuri Sokos  ja siellä hyvä naisten vaateosasto, vuosiin ei ole ollut muuta kuin "hajusteita". Sanomalehdessä oli montakin kertaa niin selkeä ja kaunis mainos tästä jakusta, että sen kuvan perusteella virkkasin itselleni samanlaisen puuvillalangasta.  Kävin kerran katsomassa livenä jakkua, joka oli paljon ohuemmasta langasta ja väriltään jotain beessiä.  Tässä tämä edestä

                              ja sama takaa

   Tältä kesältä olen jo pessyt ja laittanut  tarkasti talvisäilöön yläkerran sivukkaaseen.
    Ennusteiden mukaan tulossa on erittäin lämmin jopa helteinen viikonloppu, toivoa sopii poliiseille ja ensiapuun vähemmän helteistä.

                 Maltillista  juhlintaa
               huvilakauden päättäjäisiin 
                rannoille ja mökeille!

Elokuun hehkua!

Sain todella kauniin ja hehkuvan  kukan Eevamummolta.  Minä tykkään kaikista kukista ja tämä kehäkukka on niitä ensimmäisiä, mitä muistan lapsuudessani nuuskineeni.  Olen otettu tästä tunnustuksesta, oli kiva saada yllättäen.
          Valtavat kiitokset !

Tunnustukseen liittyy myös pieni tehtävä, eli minun pitää kertoa jotain suosikeistani.
    Suosikkiväri:  vanha roosa tällä hetkellä
    Suosikkieläin: kissa
    Suosikkinumero: viisi
    Suosikki alkoholiton juoma: vesi
    Facebook vai Twitter: ei kumpikaan
    Intohimo:  käsityöt hyvin laajasti
    Saada vai antaa lahja:  antaa ja saada
    Suosikkikuvio: salmiakki
    Suosikkiviikonpäivä: sunnuntai Lakeudenristin kutsukellojen aloittamana
    Suosikkikukka:  kaikki puutarhassa , valkolehdokki luonnossa

   Haluan antaa tämän erityisesti kaikille Teille, jotka vierailette täällä  "Vartahilla"    ja toivottaa tämän myötä

                               Aurinkoista Syksyä!

Lämmittelen edelleen

ennenkuin varsinainen  Sukkasato alkaa ja sain eilen vartahilta nämä Opalista kahdella värillä kutomani lahjalaatikkoon menevät sukat. Kärjestä aloitetut, molemmat sukat yhtäaikaa samalla pyöröpuikolla, kantapään tein ensin ns. omasta päästä (näytti niin hassulta) ja varsiakin jo pitkälti, mutta lopulta pärvöötin pois ja tein Ullasta löytyvällä ohjeella "Kärjestä aloitetun sukan kiilakantapää".

Muuten melko tummasävyisiin sukkiin hain väriterapiaa parhaillaan  kukkivista syysleimuista.

   
        Kaunista keskiviikkoa!

Lämmittelynä

ennen syyskuun alussa starttaavaa Sukkasatoa (vapautui yksi pyöröpuikko)  sain lopulta valmiiksi nämä iloisen kirjavat sukat, jotka olivat työn alla melko pitkään. Loput vartta  tikuttelin  viime viikon yhteislaulutilaisuudessa Kampusrannassa. Lankana tanskalainen Strömpegarn, pyöröpuikko 2,5, kärjestä aloitetut ja molemmat sukat yhtä aikaa puikolla.
Kuvasin sukat portaille, jonne orava oli yön aikana tuonut kaluamansa sembramännyn kävyn ja kasan siemeniä.

Kampusrannan yhteislaulutilaisuudet kesäisin ovat Järjestötalon yhdistysten vuorollaan järjestämiä. Vihkosessa on lähes sadan erilaisen laulun sanat. Kaikki ei ole "rallatusta" vaan ainakin yksi  kaunis ja lämmin kesäilta päättyi tunnelmalliseen  virteen "Päivä vain ja hetki kerrallansa, siitä lohdutuksen aina saan" (VK 338).
Kuvat ovat parin viikon takaa.  Näinkin pienellä joukolla voidaan ilta vetää.......

Vastarannalla on Teknologia- ja Innovaatiokeskus Frami, jonka rakennusten lisääntymistä olen jo 11  kesää näiltä penkeiltä seurannut.  Rannan puiston edistyminen on hidasta, jotain  on sentään tapahtunut.

Välissä on joki, nimeltään Seinäjoki. Monesti olemme laulaessamme huiskuttaneet Kaanaa-Linesin jokiristeilyllä olijoille.
      Muutaman piskon jo saimme ja taivas on harmaa, mittarissa vain 13,6 astetta.
                Rentouttavaa pyhäpäivää!

HHV 22

vähän kuin vahingossa valmistui 22. huivi Hullun Huivi Vuoden tempaukseen. Olin nähnyt valmistuneita Lumi -huiveja ainakin Mammutilla ja Ihalaiskalla, varmaan jossain muuallakin. Mielessäni olin sitä tekemässä jostain valkoisesta pörröisestä langasta, vaikka tiesin, ettei valtavasta lankavarastostani sellaista löydy.  Yllättäen viime viikon Neuletapaamisessa erään Tikkuajan tuomista tarpeettomista langoista aivan pomppasi syliini kaksi kerää Novitan Kid Mohairia. Ei ne ihan piisanneet, vaan yhtä mallikertaa jäi vajaaksi. Lankaa kului siis kaikki 100 g, pyöröpuikkona 4,5.  Ja mitoiltaa huivi on 80 x 160 cm.   
              Ja se on siinä....

 Huivi on ilmava ja pehmoinen, kuin poutapilvi. Kuviin en sitä saanut mieleisellä tavalla, vaikka kävin ottanmassa kesken kaiken vielä lisää (52) kuvia.

  Kaunista Perjantaita!

Samettista elokuuta

on saatu nauttia viime päivinä. Perunamaan reunalla kehäkukat loistavat.Kokosin niistä kollaasin. Keväällä kylvämäni siemenet ovat kaikki edelliskesänä kukkineista kukista peräisin.

Tämä pikkuinen siili käy päivittäin etsimässä kissain ruokalautasia.

Ennen sanottiin siilien liikkuvan hämärissä tai öisin. Täällä meillä pihassa siilit ovat kesyyntyneet ja tulevat aivan viereen, kun niille juttelee ja liikkuvat kaiken päivää. Omat kissat eivät ole moksiskaan, vaikka siilit tulevat aivan nenän eteen ja samalle lautaselle tai vesikipolle.
 Mihin se viikko taas katosi......

Harrastukset

alkavat pikapuoliin, huomenna on jo ilmoittautumispäivä. Syksy  tuli myös tästä kuvasta heti mieleen.
"Leppäsen Likat" siinä on  menossa tyttökerhoon, Veljen ilme kertoo sen. Mamma on tullut portille saattamaan. Koti  on tuossa oikealla, mutta ei yhtään seinää edes tullut kuvaan.  En muista aitaa enkä veräjää.Likoilla on pään kukkuralla ihanat angoramyssykät, itse virkatut,  muistan hyvin, toinen oli vaalean sininen ja toinen hentoinen roosa.

              Siitä on kauan.......

Kerään satoa Hillokellariin

1.9.2011 alkaa Sukkasato  ja kahden kuukauden ajan neulon ( minä kudon) sukkia, tossuja ym. jalkoihin pantavia Hillokellariin. Heti ilmoittauduttua huomasin kaupasta tultuani löytäneeni sieltä lankaa. Kaupungissamme ei ole enää lankakauppaa, mikä on suuri puute. Tosin kaupassa kuin kaupassa kierrän aina katselemassa löytyisikö lankaa, mieluiten tietenkin halvalla. Nämä vihreät seiskaveikat eivät maksaneet paljon ja vielä halvemmalla sain viime viikon neuletapaamisessa eräälle Tikkuajalle tarpeettomaksi jääneet 2 kerää Regiaa. Nämä sopisivat väreiltään  hyvin yhteen, mutta ovat eri vahvuisia.

 Vartahilla on sukkia ja nämä pitää saada valmiiksi ennenkuin uusia  aloitan. Aikaakin on vielä runsas kaksi viikkoa.  Lanka on ohutta ja pyöröpuikko 2,5 . Ovat olleet kauan tekeillä.  Nämä eivät kerrytä satoa Hillokellariin, vaan kaikki ne,  jotka aloitan 1.9.2011 tai jälkeen.

    Kesäisen lämmintä viikkoa Sinulle!

HHV 21

Huivien teko jatkuu ja saa jatkua, lankaa kyllä piisaa, tarkoitan että sitä riittää...
Huivi on edellisen kaltainen, aivan tutun näköinen, ei kuitenkaan aivan samanlainen. Lanka on Rose Mohairia, käytin kolmea kokoa pyöröpuikkoja aivan vain kokeilumielessä. Aloitin 15 numeroisella luomisen, seuraavaksi kudoin 7 numeroisella ja lopuksi puikkokoko oli 4,5.  Huivista tuli leveimmästä kohdasta 45 cm leveä ja yläreunasta mitattuna 130 cm pitkä. Kuvauspaikkakin on jo tuttu.

       Ja lähikuvaa

 Ja vielä rennosti portahille huitaistuna. Väri on tässä viimeisessä kuvassa oikea.

  Tämän huivin tein lahjaksi ja toivon että väri miellyttää........

    Lämmintä elokuun viikonloppua!

Mukaan!

 Nyt voi taas ilmoittautua Sukkasatoon,
          kutomaan sukkia mukavassa seurassa.

 Napsauttamalla kuvaa, pääset Sukkasadon Kotilato-sivulle, jossa kerrotaan tempauksesta ja miten siihen liitytään.
Tämä ei ole ollenkaan  kilpailu vaan jokainen tekee oman tarpeensa mukaan, vaikka vain yhdet sukat, tossut, säärystimet  tms. jalkaan pantavat  itselle, perheenjäsenille, lahjaksi tai vaikkapa hyväntekeväisyyteen.. Kotiladon sivulla on  tietoa erilaisista hyväntekeväisyyskohteista, joista löytyy kyllä jokaiselle halukkaalle hyvä kohde.
Vaikka et olisi innostunut kutomaan sukkia, niin Kotiladosta pääsee 1.9. jälkeen  katsomaan ja ihailemaan Hillokellariin, Heinälatoon  ja Perunalaariin  kertyvää ihanaa satoa. Itselleni nämä ovat valtava innoituksen lähde.
              Tule mukaan!

HHV 20

Innostukseni huivien tekemiseen ei ota laantuakseen, hullutus senkun vain jatkuu. Hullun Huivi Vuoden 20. huivi on tässä.
Tämän tein erityisesti ajatellen erästä ystävää ja mielessäni oikein suunnittelin. Mitään erityistä ohjetta en käyttänyt, mutta muistissani oli vielä viimeiseksi tekemäni huivit ja tämä on ainakin joltain osin niiden kaltainen.
Lanka on Novitan Rose Mohair ja pyöröpuikko 3,5, lankaa kului 85 g. Leveyttä on leveimmillään  40 cm ja pituutta 120 cm.

    Lähikuvaa reunakuviosta, joka syntyi siinä tehdessä.

Seuraava huivi on vartahilla ja tästä päivästi tulee tupapäivä. Kaunis aamu muuttui harmaaksi ja tuuliseksi tai peräti myrskyisäksi. Lämpöasteita on vain 15 ja pihahommat eivät nyt  houkuttele, vaikka nurmikko kaipaisi leikkaajaa..
           Kohta on se jännä päivä, kun koulut taas alkavat!          

Sateisena

lauantaina mittariin kertyi vettä 23 mm ja kukat makasivat pitkin pituuttaan maassa. Mehitähti on kasvattanut yhden kukkavanan. Otin kuvan jo viikko tai pari sitten, mutta vieläkin se on pystyssä. Sade on tosin piiskannut kukkia.

        Kukkavarsi on puolimetrinen ja suikeroalpi kukkii alla.


 Lisäyksenä eiliseen   kaappikello -kirjoitukseen pitää  kertoa  vielä kuupallosta.
Kellotaulun yläpuolella on kuuta esittävä pallo, jonka valoisa valkoinen puoli kääntyy näkyviin sitä mukaa kuin kuun vaiheet kehittyvät. Kuvassa pallo on koristeleikkausten keskellä ja pallon  oikeassa reunassa näkyy ohut valkoinen juova ja tarkastin allakasta, että tämä kello näytti oikein myöskin kuun vaiheen.

Kiinostukseni tähän aiheeseen johtuu siitä, että olen syntynyt ja kasvanut Ilmajoella ja juureni ovat  äidin puolelta ainakin 1700 luvun puoleen väliin asti siellä. Isäni paappa muutti Ylistarosta Ilmajoelle 1865 muutaman kilometrin päästä Könnin takaa ja olen tutkinut hänen sukuaan 1600 luvulle.
       Hyvää alkavaa viikkoa!

Könniläinen

Könnin Mestarit olivat 1700 - 1800 luvulla tunnettuja ilmajokisia seppiä.  Heidän käsissään syntyi monenlaisia koneita ja sepän töitä kaappikellojen ja taskukellojen lisäksi. Olen kuullut juttuja myös Könnin piruista ja kuokkamiehestä ja nähnyt kuokkamiehen joskus 50 luvulla Ilkan patsaalla esitetyssä historiallisessa kuvaelmassa. Se robotti oli kuviteltu ja siihen tilaisuuteen tehty, sillä se oikean hukkui Laivanpään mutkaan, kun renki oli nukahtanut eikä ollut saran päässä kääntämässä kuokkamiestä oikeaan suuntaan.
Tämä könniläinen on Ilmajoen seurakuntakeskuksen Kellosalissa.

                          Ja näyttää oikeaa aikaa.

             Hienoimmissa kelloissa on maalattuja kukkia ja kuvioita

    Entisaikaan kaappikello kiinnitettiin seinään. Lattiat saatiin luututtua kellon alta ja lattioiden tärähtelyt eivät päässeet sekoittamaan kellon käyntiä. Monimutkaisimmissa oli viisareita useampia eri tarkoituksiin. Joku kello näytti jopa kieltään. Nämä myös ilmoittavat tunnit ja puolet tunnit lyönnillään. Olipa jossain kellon sisällä ns. kusinaru, joska vetämällä sai tiedon siitä mitä kello on viimeiseksi lyönyt. Tämä oli siis tarkoitettu isännälle, kun hän yöllä kävi tarpeillaan, ei tarvinnut sytyttää pärettä, vaan tiesi pimeässä, mitä kello oli.

Juuri jaetussa Kansalaisopiston ohjelmassa 2011-2012 on kaksikin kellokaappikurssia ja useita koristeveistokursseja. Olen tosi huono puun käsittelyssä ja tarvitsisin sellaisen vuoleskelukurssin ja puukon käytön opastuksen ensiksi.
  Anelin sadetta ja nyt sitä sain ja saan......
                             Leppoisaa viikonloppua!

Tuttua

puuhaa tähän aikaan kesää on aika monille marjojen noukkiminen,  perkaaminen, hilloaminen, mehustaminen, pakastaminen tms. pitkän, kylmän  talven varalle varustautuminen.
Puutarhassani on vain yksi, iältään vanha, mutta kooltaan suuri  punainen viinimarjapuska. Rastaat siellä tykkäävät käydä maistelemassa kaikista pelotteluviritelmistä huolimatta. Keräsin pari päivää sitten edes vähän omaan tarpeeseen. Seuraavana aamuna pihalla oli melkoinen vilinä ja rastaita sinkoili sinne ja tänne, ristiin, rastiin aivan päättömästi. Arvelin niiden pitävän mielenosoitusta vai olisiko lentoharjoitukset menossa, näyttivät kovin nuorita poikasilta, mutta taisivat vain tyhjentää pihan tuomea marjoista.

Olen ollut lapsesta lähtien innokas marjastaja. Viimeisestä mustikkametsäretkestä taitaa olla pian 10 vuotta. Syynä on se, että rakensivat parhaille mustikka-, sienestys- ja lenkkeilymailleni kokonaisen kaupunginosan,  Kultavuoren.  Samaan aikaan muutin  kaupungin toiselle puolelle muutaman kilometrin päähän omakotitaloon, jossa tekemistä ja touhua riittää niin, etten ole ehtinyt/jaksanut enää lähteä  mökillekkään. Siellä hyvät marjametsät olisivat aivan vieressä. Nämä mustikat ovat pikkuveljen poimimia sieltä "Larvasta".

Koleahkosta aamusta kehkeytyi päivän mittaan helteisen kuuma päivä. Autossa oli suorastaan paahteisen tukalaa, kun käväisin asioilla ja samalla katsastamassa "Larvassa". Laajat ohrapellot olivat jo kullankeltaisia, mutta yhtään leikkuupuimuria en nähnyt tiellä enkä pellollakaan.
     Luonto kaipaisi jo vettä, pientä kesäsadetta!
         Opiskelijoille ja koululaisille hauskoja viimeisiä lomapäiviä!
         Kaikille mukavaa loppuviikkoa!

Kesäistä iltaa

heinäkuun viieisenä lauantaina vietimme kooltaan suuren kaupunkimme etelälaidalla maaseudun rauhassa. Parempaa säätä ei voisi "grillijuhliin" enää toivoa ja mukavassa seurassa ilta kului rattoisasti.

 Vuosipäivääsä  viettävän kalamies-isännän "omalla rannalla" kalatkin kurlaavat vesisuihkulla...

Talon paimen, Lätty,  sopuisana ja rauhallisena kaverina suostui heti kameran eteen ja asettautui poseeraamaan kaikkien juhlijoiden edustajana.

 Emännille ja grillaajalle kiitokset hyvistä herkuista  ja
       Isännälle kireitä siimoja!