"Yks hallayö voi viljan kaataa..."

nuo kansakoulun aikaisen laulun sanat tulivat mieleeni, kun tiistaiaamuna postilaatikolla käydessäni  katsoin kasvimaalle.  Ensimmäinen halla kesän jälkeen oli kaatanut kurpitsojen varret.

Kurpitsoista suurimman nostin pöydän nurkalle kuvattavaksi ja punnittavaksi. 

Vaaka näytti lukemaa 6,5 kg. Olisin luullut sen enemmänkin painavan, kun läkähdyksissä raahasin sisälle.

   
        Kasvimaan reunalla  kehäkukat  palelevat.  

                   Kylmenee, huiii!

Pyykkipäivä

Olikin mukava hellepäivä, lähes tuuleton vaan ei painostava. Oikein sopiva klotata vesissä.
Siinä narulla on pyykit  siististi.

Olisiko noita sen kummemmin laskematta,  noin silmämääräisesti arvioiden 50 kappaletta.

Toiset ainakin samanverran on jo kuivaneina viikattuna siistiin pinoon. Paljon on vielä pyykättävää.....

Marjat kypsyvät puskissa vauhdilla ja siellä piipahdin aina välipalalla.

      Helteistä heinäkuun viimeistä viikkoa!

Paljastuksia...

viimeaikaiset kutomiset ovat olleet vaatimattomia ja pieniä.
Tosin "hys, hys" saa aikaan aina väristyksiä. Ne liittyvät oleellisesti ensiviikon vaihteeseen 19. - 20.6. 2010, kun Kauhavalla pidetään Puukko- ja käsityöfestivaalit . Linkistä voit tutustua festarien ohjelmaan.
Kauhavan Kangas-aitan Käsityöklubilaiset ovat mukana Neulekahvilassa molempina päivinä.

Nämä hyshyssit ovat kudottuja tilkkuja 20x20 cm kooltaan, oma osuuteni on mohairlangasta kudottuja 18 kappaletta, joista pääosa on kuvassa

ja paksummasta villalangasta 13 kappaletta.

Näistä klubilaisten kutomista tilkuista tulee "festariteltta" , Tellun kokoamana, taatusti hieno nähtävyys yhteisneulonnan tuloksista.
Tulkaa kaikki katsomaan livenä tätä ihmettä!

Loppuun vielä kuva kuusamasta ( mikä lie lajiaan, niitähän on kymmeniä). Jotkut ötökät syö sen lehdet joka vuosi, mutta nyt viereisessä pienessä koivunpoikasessa on triljoona koivukirvaa ja

tämän kirvat eivät ole vielä paria reikää enempää ehtineet syömään.

Näin

kukkii täällä parhaillaan tarhakylmänkukka. Olen hankkinut tämän muutamia vuosia sitten puutarhamyymälästä. Näyttää viihtyvän ja tykkään tämän herkästä olemuksesta.

Nyt alkoi aurinko paistaa muutaman tihuutussateisen päivän jälkeen. Lämmintäkin on jo 15 astetta. Toivatan auringonpaistetta jokaiselle!

Kesäkuuta

ja kukat kukkii saatuaan ensin hellettä ja sitten runsaasti vettä.
Kaikki omalta pihalta... nyt parhaimmillaan...

keto-orvokkeja, pikkukurjemiekka ( vaikka kuva on mammutti), orapihlajankukkia ja kevätesikkoja, kaikki omalla tavallaan viehättäviä.
Napsaa hiirellä kuvan päällä, niin kuva suurenee...

Avulias

assistentti haluaa olla mukana tässäkin touhussa. Onnekseni näppäimistö on tason alla piilossa, muuten olisi kaikki sekaisin tämän tästä. Tutta ymmärtää puhetta, mutta ei osaa lukea ja siksi ei ole kiinnostunut näyttöruudusta eikä TV:n kuvista.

Narsissien kukinta alkaa olla ohitse. Viimeisimänä kukkivat valkoiset narsissit.

Viime päivinä puhaltanut lounaistuuli riipoi kaikki tulppaanit.
Onneksi on kuvia!

Lauantaina sitten vietetään World Wide Knitting in Public Day -tapahtumaan liittyvää kansainvälistä neulontapäivää eli KIP -päivää kutomalla julkisilla paikoilla kaikkialla maailmassa.
Hyvää alkanutta viikkoa!

Tähän aikaan

kaikkialla kukkii omenapuut. Toiset aloittivat jo helteillä ja toiset vasta sateiden jälkeen.
Meillä kukinta ei ole niin loisteliasta kuin viime vuonna ja jostain syystä yhdessä puussa ei ole yhtään kukkaa.....

Siniset lemmikit toki ovat kukassa, mutta niitäkin on talven alta noussut maltillisesti.

Joukossa on myös valkoisia lemmikkejä. Tykkään näistä enemmän, vaikka sininen lienee se lemmikin oikea väri.

Tunnetusti täällä saa kaikki kukat kukkia.
Poikkeussääntö on voikukan kohdalla. Kerään kaikki kukkivat voikukat joka päivä kompostiin, vaikka niistä voisi tehdä viiniä...

Löysi

aurinkoinen tänne uudelleen. Sateesta ja kylmästä piittamatta terttuselja on avannut kukkansa ja täyttää yhden sivun "pihahuvilassani".
Lähdeteokseni (Kotimaan luonto-opas) mukaan seljalla on torjuttu sairauksia,taikoja ja noitia, hmm...

Vastakkaisen sukupuolen edustajalle ojennetun seljankukan viesti on tiettävästi päinvastainen kuin ruusun.

Punaiset marjat ovat loistavia.

En vain voi

olla ihailematta kasvun ihmettä, joka kevät uudelleen ja uudelleen....
Kaukaa et näe mitään, pitää mennä lähelle....
Luhurikka...
laulun sanoin "mesimarjani, pulmuni pääskyni mun"....

Rinnatusten suo- ja metsäorvokkien, kielojen, maahumalan sekä sanajalkojen kanssa salavien alla piilossa luonnosta siirrettynä kukkii omalla vuorollaan.

Toukokuu loppuu

ja monenlaista kukkaa löytyy omalta pihalta. Orapihlaja-aidan alla, varjoisassa on maapeitteenä pikkutalviota

ja sama lähikuvassa

Taivas on tasaisen harmaa joka puolella ja tihuuttaa....
Rentouttavaa viikonloppua kaikille!

Sateessa

hyvään alkuun päässeet kukat ja muut kasvit varsinkin nurmikko kasvaa kohisten.
Ennen sateita kuvasin metsäorvokkeja, jotka olen siirtänyt mökiltä puutarhaan orapihlaja-aidan alle. Ovat pysyneet elossa. Kukinta ei ole kovin loistava tänä vuonna.

Tekeillä on sellaisia "hys,hys-juttuja", jotka selviävät myöhemmin. Sormet syyhyävät moneenkin mielenkiintoiseen työhön, varsinkin merkkaaminen olisi näin sateella kivaa ja pitsin virkkaus...

Hämmästyttää

joka kevät ja aina uudelleen luonnon säntillisyys.
Miten suuressa tuomessa kaikki kukat osaavat avautua yhtä aikaa?

Heleää Helluntaita!

Tuoksuvat

tuomien valkoiset kukkaset,
terttuinsa peitoss´ on puu.

Lehdossa laulanta soi....
Ja mahtavana jyrisee joka puolella ukkonen...

Ennen

helleaallon ryntäystä kiertelin katselemassa miten kasvini ovat selvinneet talvesta.
Pienet mehitähdet ovat talvehtineet hyvin, vaikka kasvualustana on vanha kakkuvuoka ja paikka männynjuurella.

Vähän isommat mehitähdet ovat myös voimmissaan.

Mikä voi viihtyä ja kasvaa sepelin seassa? Tämä jää seurantaan. Odotellaan tuleeko jotain?

Kasvun ihme koettiin muutamassa päivässä. Keinussa istuen ja ihmetellen nähtiin ympäristön muuttuvan ihan silmissä vihreäksi.
Eilinen päivä oli paahtavan kuuma. Omalla sääasemalla oli parhaimmillaan 29.2 astetta.

Lämmintä alkavaa viikkoa kaikille!

tammikuuta

"Kotikuusen kartanolle isät ammoin jo istuttivat" laulettiin 50 luvun vaihteessa Ilkan patsaan juurella kanttori Lauri Perttulan johdolla Ilmajoen kunnan historiallisen kuvaelman juhlassa kotiseutulauluna. Olin mukana tuossa laulavassa lapsijoukossa Systerin kanssa.
Meidän kotikuusi on istutettu tontille varmaan joskus -53 tienoilla.
Kuvassa takana näkyy "Ävänjuun" koivuja. Kuusen edessä on omenapuita , jotka ovat onneksi päässeet lumitaakastaan.

Tontin ainut koivu on samalta ajalta.

Lisää myssyjä on valmistunut. Vaalean punaiset ovat Novitan Luxus Cottonia.
Vaalea myssy on Red Heartin Eco Cottonia. Jättuperhonen lennähti rekvisiitaksi.

Kesän mentyä

grilli ja kesäkalusteet on siirretty odottamaan seuraavaa suvea.

Näistä orvokeista olisi pitänyt ottaa siemeniä.

Aamulla maa oli valkoinen. Lunta ei ollut paljon, mutta nurmikko oli aivan lumen peitossa.
Kissoilla alkaa kovat ajat, kun tuoretta ruohoa ei ole saatavilla.
Kuvat on keskikesältä.

Netan kieli on osunut kuvaan.

Maailmaa on hyvä tarkkailla piilosta.

Kiireistä sadonkorjuuaikaa

Sukkasadon Hillokellariin on valmistunut lapsensukat Sukkislangasta, kulutus 40 g, pyöröpuikolla nro 2,5 molemmat kärjestä aloitetut sukat yhtäaikaa. Kantapään tein Ullassa 02/09 olleen Saniaispolku-sukan kiilakantapään ohjeen mukaan. Olen ihastunut tähän kantapään tekotapaan.
Seuraavat samanlaiset, mutta hieman suuremmat on aloitettu.

Kärmeskö? Pahoon siltä näyttää! Naulakko-neulelaitteella kieputin "laajasta valikoimastani" löytämäni Marks&Kattensin Quick langasta liki 2- metrisen 10 cm leveän huivin.

Sen voi kietaista vaikka tuulen tuivertaman krassipuskan tueksi.

Kellariin kertyy tämä vuonna myös omenahilloa, niin paljon kuin vain jaksan laittaa.
Koskaan tämän 6 vuoden aikana ei ole tullut näin valtavaa satoa ja madottomia

Jotain pientä

on mukava näperrellä välillä, kun istahtaa keinuun huilaamaan.
Pyhänä aloittamani rätin tein valmiiksi ja otin heti kokeiluun. Hyvin pyyhkii ja on sopivan kokoinen, halkaisija 30 cm.

Tein heti perään toisen rätin kirpparilta ostamastanipuuvilla-viskoosi jämälangasta, vain erivärisestä Ulla-neuleen Ananas mallilla. Virkkasin vielä ympärille pylväitä, koko 23 x 23 cm. Lankaa jäi vielä ainakin muutamaan rättiin, joskin täytyy hivenen sovitella, kun mytyissä on värieroja.

Vadelmat alkavat kypsyä.

Punaisia viinimarjoja on yksi iso puska.
Kiirehdin kuvaamaan ennenkuin prätkät syövät kaikki.

Juhannus

perinteen mukaan (Tv:n uutisissa juuri kerrottiin) juhannusta on vietetty kokkojen äärellä.
Tällä seudulla ei ole sellaista tapaa. Eihän meillä ole edes järveä, paitsi muutamia itsetehtyjä tulvasuojelualtaita.
Meidän perinteeseen kuuluvat koivut porraspäässä.

Samalla saadaan ensimmäiset vihdat juhannussaunaan ja tuoksut.
Juhannusruusu avasi yhden kukan tänään. Sen tuoksu on hurmaavin!

Koiranputket kukkivat teiden varsilla. Leikkaajat eivät ole vielä liikkeellä, onneksi. Omalla luvalla noukin kimpun mukaani.

Jos tietäis kissin ajatukset. Taasko tuo välähtää, naamanpesukin jäi kesken!

Hyvää jatkoa juhannuksen viettoon!
Meillä alkaa juuri aurinkoinen pilkistellä pilvien lomasta.

Saa vaikka sataa

Monien vaiheiden jälkeen uusi katettu "huvimaja" on valmiina vaikkapa pieneen iltapäivän kahvihetkeen sitten joskus, kun tarkenee. Vihreys on parhaimmillaan.

Assistentti Tutta on löytänyt levähdyspaikan töyhtöangervon alta.

Netta on lempipaikassaan puskien keskellä. Kameralla oli vaikeuksia löytää kuvakulmaa lehtien keskeltä.