Näinkin voi käydä

ei tullut huivia, ei!  Tiesin kyllä jo alkaessani, ettei tule onnistumaan, mutta silti jokin kutkutti. Kudoin valmiiksi asti ja päättelin, mutta viisaasti en katkaissut lankaa. Yritin vähän mallailla, mutta mutta...
Saman tien aloin keriä....  mitä?  Voisinko tunnustaa.....
Tässä  kuvassa Annis huivi on jo osin pärvöötettynä ( se tarkoittaa, että purettuna). Agatha on sen ohjeen suomentanut. Lankana oli Silkkivillan Sivi.
Ohje on mukava  ja lankakin hyvä, mutta tämän huivin kauniit pitsikuviot hukkuvat langan sekaan.

Uusi lanka on jo valittuna Annis huiviin ja Sivi lanka saa odotella uutta muotoutumistaan huiviksi tai....

Lumisateista maanantaita!

Vanha ryijy

 on arvoisellaan paikalla suuren talon salissa. Kuvasin sen joulun aikaan  vieraillessani sukulaisissa.
Muistan vielä oikein hyvin sen ajan, kun ryijyä tehtiin. Ryijy on nimeltään Pyhä Yrjänä. Keskikuvan yläpuolella on vuosiluku 1949. Tämä on äitini tekemä.  Langat ovat kaikki kotona värjättyjä ja  innolla osallistuin lankojen pätkimiseen tietyn pituisiksi nukiksi. Muistan sen tavankin, miten se tehtiin ja paljon niitä piti olla. Ryijy on yli 2 m korkea ja noin 1,80 leveä. Olen saanut muutaman nukankin siihen tehdä. Pientä tyttöä jalopeura ja ratsu kiinnostivat kovasti.

Vanhimpana lapsena "pelastin" ryijyn  vanhempien kuoltu oman olohuoneeni seinälle reiluksi 10 vuodeksi.
Joitakin vuosia sitten lahjoitin ryijyn seuraavalle sukupolvelle. Parempaa paikkaa ryijy ei voisi saada!

Keväistä

liinaa  on valmiina. Tämähän on se tuttu torttu, johon olin jo niiin kyllästynyt. Samantien innostuin uudelleen kesäisissä  tai keväisissä väreissä. Tortut ovatkin nyt kukkia, vaikkapa fantasia maailmasta.
Liinan mitat ovat  40 x 115 cm ja päätyy lahjahyllylle odottelemaan.
Ulkona on suojasää, lämmintä parin asteen verran ja pilvistä.
Kuvasin liinaa hangella

 ja lumen painosta taipuneen kuusaman oksien päällä.

             vielä lähikuvaa

Yllätys, yllätys,  toinen keväinen liina on  vähän surrr..surrr....  ja tikkausta vailla.

Mukavaa viikonloppua Kaikille!

Ah, miten talvista!

Sunnuntaina pakkanen pysyttelee 10 asteen tietämillä  koko päivän pilvisen harmaasta  säästä huolimatta, mutta pilviharson läpi näkyy aurinko. Muutama ohut säde pääsi hangelle asti.
Kuvassa vasemmalla vähän naapurin varastonkaton yläpuolella, siellä se on.

 Maanantaina olikin jo suojasää lumet alkoivat putoilla katoilta

Nämä tosin eivät pääse, koska lumen alla on esteitä.
 Jääpuikkoja on jo kasvanut.....

Entäs sitten tänään Paavalina. "Paavaliltaa se päiväkultakin lämmittää" tiesi vanha kansa Kustaa Vilkunan mukaan.Yöllä oli saatu jälleen uutta lunta. Fasaani on löytänyt polun paikan ruokintapaikalle.

 Minä, kolaaja lähdin kesken kaiken hakemaan kameraa.
Nämä lumikuvat voivat olla mukaivia katseltavia joskus myöhemmin.
Mistä tietää, vaikka seuraavana talvena ei saataisi yhtään lunta?

 Aurinko alkaa paistaa ja mukavasti se kyllä lämmittää....

"Paavali talvenselän taittaa!"  Ollaan siis puolessa välissä talvea .....

Vuoden ensimmäinen

huivi on lopulta valmiina  esittelyyn. Syksyllä aloittamani työ on antanut tarpeen vaatiessa tilaa kiireellisimmille töille.
Huivi on nimeltään Shallowtail Shawl by Evelyn A. Clark ja ohje löytyy Ravelrystä. Lanka on Dropsin Kid Silkiä,  kaksi kerää, pyöröpuikko 3,5.  Jännitin langan loppumista ja melkein jo tilasin Tapion kaupasta  lisää. Maltoin kuitenkin mieleni ja lankaa jäikin kokonaista 72 cm.
Mitat 80 x 180 cm, paino 49 g.
 Levitin huivin lumisille pensaan oksille. Huomaatko, miten aavistuksen verran kajastaa aurinko taustalla...

 

 ja sitten hangelle pitkin pituuttaan ja  lähikuvaa huivin kuvioista

 ja siitäkin vielä lähemmäksi. Kuvion nypyt olivat melko haasteellisia ja tarkasti tehtäviä, kun langankiertojen välissä yhdestä silmukasta kudotaan 5 silmukkaa ja seuraavalla kerroksella ne  kudotaan nurin yhteen. Vaikeus syntyi siitä, kun lanka on melko "olematonta".  

Ja lopuksi sisälle päästyäni yritin saada harteille kietaisten.











   
Lumista ja talvista pakkassunnuntaita kaikille!

Lunta , lunta, lunta vaan....

Levitin hangelle muutaman valmistuneen tiskiliinan. Tekeillä jo pitemmän aikaa ollut huivi, Swallowtail Shawl, on menossa pingotukseen tänään, jos nyt hyvin sattuu...
Nämä liinat tein Bambu-langasta 2.5 puikoilla ja sydänkuvio on mukaelma jossain Novitan lehdessä olleesta ohjeesta. Aikaisemmin tekemäni olen jo jakanut uusille käyttäjille.

 Kuva-arkistostani löysin tämän huovutetun huivin. Tämä on ensimmäisiä huovutuksiani muutaman vuoden takaiselta kurssilta ja tein sen samaan settiin kuuluvan hatun jälkeen. Hatun vesihuovutin ensin ja sen jälkeen vielä värjäsin.

Mukavaa lumista viikonloppua!

Voihan villapaita!

Kirjoneuleissa on jotain käsittämätöntä taikaa. Ne vetävät puoleensa eivätkä jätä rauhaan. Jokaisen sellaisen nähdessään on pakko vain huokailla.
Tämä kirjoneulevillapaita ei ole sellainen. Muistikuvia itse tekemisestä ei ole, mutta suunnitteluajasta muistan, miten ostin ajatuksella keräillen  erivärisiä 7 -veikkoja. Laskin nyt värit ja löysin 9 eri sävyä.  Ohje on täytynyt olla (luultavasti SK lehdestä), sillä omasta päästä en osaisi tehdä. Luultavasti kutominen ajoittuu tuonne 2000 -luvun alkupuolelle. Innostus oli kova ja tuskin edes huomasin siitä tulevan aika ison.

Lahjoitin jonain jouluna Pikku-veljelle, joka sen nyt syksyllä palautti, koska hänen ei tule sitä pidettyä, kun on aivan liian tilava.
Nyt etsin paikkaa mihin ripustaisin tilateoksen.....

Käsityön päivää

vietämme tänään tammimaanantaina. Tänään myös suomalainen käsityön opetus täyttää  130 vuotta.

Monipuolista ja miellyttävää käsityön päivää!

Pyörylöitä

kokonaisen hameen verran on virkattuna ja ommeltuna vanhan puuvillahameen päälle. Joukossa om muutama mallitilkku, yksi yritelmä vieterivirkkausta, isoäidin neliöitä, kukkaharjoitelmia ym.  Lankana olen käyttänyt  erilaisia sukkalankoja ja vähän puuvillaakin, kaikki  jämälankoja.
Olipa vaikea kuvata omaa hametta, kädet ei riitä, luntakin tuiskuttaa ja tuulee etelän suunnalta..
Ensin edestä, ylhäältä alaspäin

     vasemmalta sivulta

 oikealta sivulta

    Sain lopulta puhuttua ohikulkevan naapurin ottamaan pari otosta

 Talvista tammikuuta....

Hyvää kuuluu

Kiitos Kaikille ihanista kommenteista. On ihana huomata miten ne kannattelevat, kun monet asiat yllättäen  tuntuvat ylitsepääsemättömän vaikeilta.Miten sitä voikin niin jännittää liikkeelle lähtemistä pöperöiselle tielle ja parkkipaikan etsimistä  ja sieltä vapaan paikan löytämistä....
Suojelusenkelit olivat  asialla ja potilas on   hyvän, tehokkaan  ja oikeaan aikaan saadun erikoishoidon ansiosta jo kovaa vauhtia toipumassa.
Vaihdoin aamulla keittiön jouluiset salusiinit vähän keväisimpiin. Olen tehnyt nämä muutama  vuosi sitten tilkuista ja kuvaavat jotenkin tulppaaneja. Verhon taustapuolella on samanlaiset. Ikkunanlevyisessä verhossa on kaikkiaan 5 tulppaania.

Verho on melko paksu, vaikka välissä ei ole vanua. Sopivasti siinä on kuitenkin alareunassa koloja , jotta kissat pääsevät seuraamaan liikennettä ja lintulaudan lintuja.

Netta on huomannut näemmä jonkin variksen tai naakan. Viihtyy tuossa tuntitolkulla.

Tänään pakkanen on pysytellyt 20 asteen tietämissä aamusta alkaen ja aurinko paistoi muutaman hetken verran.
 Suojelusenkeleitä Teille  Ihanat Blogiystäväni,  Uskolliset Lukijat ja Satunnaiset Vierailijat!

Tänään 13.1.2011

 Kesänsä tämä enkeli on viettänyt grillikatoksen pöydällä ja talveksi päässyt kuistin kaappiin alahyllylle.
Aamulla kotiuduttuani  valvotun yön jälkeen sairaalasta, nostin enkelin kuistin pöydälle kunniapaikalle.


















Eilisiltana alkanut  lumisade oli vain yltynyt yön aikana ja lunta oli todella runsaasti. Aamuyöllä meidän pihassa oli lunta niin paljon, etteivät piippa-auton tytöt uskaltaneet ajaa portaiden eteen. Miehen entuudestaan tuttu vaiva iski jälleen yllättäen. Matkasimme lumipenkkoja ja auraustraktoreita vältellen muutaman kilometrin matkan sairaalaan, jossa on asiantunteva lääkäri ja osaavat hoitajat kaikkina vuorokauden aikoina paikalla.
 Apu saatiin nopeasti ja ihailtavalla tavalla jälleen potilas ja saattajakin huomioitiin.
Potilas pääsi osastolle koneeseen jatkohoitoon ja minä kotia lumitöihin.


















Kuva hämärästä ja lumisateesta ei ole viime yöltä vaan  on muutama päivä aikaisemmin ottamani, nyt lunta on  paljon paljon enemmän.
Olin suunnitellut jotain aivan muuta, mutta näin ne sitten muuttuvat, ne suunnitelmat .....
Olen sanomattoman kiitollinen,  että meillä on hyvää sairaanhoitoa ja osaavia ja ihania ihmisiä hoitamassa...

Täytteeksi

tyhjentyneelle lahjahyllylle menevät nämä patalaput, hyllyn perimmäiseen nurkkaan. Alan olla jo kyllästynyt näihin, mutta yksi liina pitäisi vielä  saada tehdyksi. Josko saisin kankaat kasaan tämän iltaiselle Tilda -kurssille, siellä kun  saa tehdä tilkkutöitäkin.

Kävin näiden kanssa räntäsateessa hangella, kovin ovat vihreitä.....

Mittarissa on yksi aste plussaa ja lumet tippuvat kovalla ryminällä peltikatolta. Lintulaudalla on kova hyörinä  ja vilske, on  tali-, sini- ja  hömötiaisia, tavallisia ja pikkuvarpusia, viherpeippoja, muutama punatulkku ja yksi heppo, kaikki sulassa sovussa. Aivan lintulaudan takana on pitkälti orapihlaja-aitaa, mikä antaa hyvän suojan.
Talvista alkanutta viikkoa!

Hyasintti

kuuluu joulun kukkiin ja sen tuoksu  on yksi  tunnistettavimmista joulutuoksuista. Se jakaa mielipiteitä ja luultavasti voimakkaan tuoksunsa vuoksi aiheuttaa allergiaa. Löysin Prismassa joulunsa viettäneitä ja vähän nuutuneita yksilöitä uuden vuoden aikoihin. Pelastin kaksi reippainta meidän viileähkölle  kuistille 20centin kappalehinnalla.

  Meillä Joulunaika päättyy Nuutinpäivää. Tosin portailla pihaa valaisseen  kuusen kynttilät sammuivat tänään.

Kovista pakkasista johtuen päivät ovat kuluneet  enimmäkseen kotosalla sisällä lämpimässä ja jouluradiossa on soineet ihanat joululaulut.  Tänä jouluna  ne ovat olleet erityisen kauniita!

Pyry, pyry hei!

Miksi tulit sinä tänään tänne....
Matalapaine sen tekee, on mukava käpertyä lämpimään paikkaa ja ottaa vaikkapa  pienet tirsat.
Hauskoja paikkoja löytyy

Kissoista Netta tyytyy tavanomaisiin paikkoihin

Tutta keksii aina ensimmäisenä kaikki pahvilaatikot.
Miten mahtaa niskat olla jumissa

Tästä näkee joka puolelle

 Leppoisaa tuiskupäivää!

Selaan

pyhäpäivän ratoksi viime vuonna ottamiani kuvia, joista aioin aikanaan  jotain täällä kirjoitella. Niitä on paljon...varsinkin kukkasia, niitä kesällä omalla pihamaalla kukkineita. 
 Nuorena olen "pistellyt" toisenkin kanavatyön, vaan yhtäkään ei niistä ole enää jäljellä. Olen antanut kaikki lahjoiksi. Yläkerrassa on yksi melko pieni Suojelusenkeli -taulu, kirpparilta löytämäni. Tilasin joskunen vuosi sitten postimyyntiluettelosta tyynynpäällisen. 
Tässä isossa tyynyssä on myös kukkia, ruusuja ja ihania lemmikkejä.

 Keskiosan koko on 45 x 45 cm, reunat ja tausta on paksua jokamiehen lakanakangasta muistuttavaa kangasta, kun saatavilla ei ollut sopivaa samettia. 

Virkkaan

mielelläni ja varsinkin kaikenlaisia jämälankoja. Juju-kerhon mainoksia tulee joka lehden välissä ja niissä komeilee pitkä rivi iloisia pyörylöitä. Tuota kirjaa minulla ei vieläkään ole, enkä ole edes saanut selailla,  mutta mainos on tehnyt tehtävänsä. Välipäivinä jo aloitin virkkaamaan....

Heli ensimmäisenä uuden vuoden päivänä posti toi Modan. Sivulla 11 on kuvassa mekkoon virkattu crazy patchwork -tekniikalla erikokoisia pitsitilkkuja, jotka on sikin sokin yhdistetty toisiinsa. Omat tilkkuni eivät ole noin koreita ja pitsisiä,  eivät myöskään tasaisen saman suuruisia. Tykkään enemmän crazystä jutusta. 

Kuvassa on lehden kuvaa ja Jujun mainosta vähän näkyvissä sekä valmiita pyörylöitä jo osin valmiin hameen päällä.

 Ja mitään ei tapahdu etteikö asistentti olisi kuvioissa mukana.

 Pakkanen paukkuu 22 asteen  tietämissä.
   Loppiaista, loppiaista!

Vielä tilkuista

joululahjaksi tarkoitettu torttuliina ei valmistunut ajoissa ehtiäkseen pukin matkaan. Viimeiset tikkaukset tein välipäivinä. Tikkaan aina  käsin ja oikeasti tykkään siitä vaikka onkin kovin hidasta. Liinan mitat ovat 42 x 96 cm.  Lumihangessa kuvattuna ei ole oikein parhaimmillaan.











Vielä lähikuvaa
   
Ensimmäinen joululahja onkin yllättäen jo valmiina tulevaa joulua varten.
 Miellyttävää ensimmäistä viikkoa!

Räiskis, räiskis ....

Lakeuden Ristin kellojen kumahtelu kuului kovasta räiskeestä huolimatta ilmoittaen uuden vuoden alkaneen. Kuuntelin portailla kellojen soittoa ja vaikka olin ääneen vakuuttanut, etten edes suunnittele kuvaavani ilotulitusta, niin kuinka  ollakkaan, tässä niitä muutama

Lupauksia ei siis kannata tehdä, koska hetkessä ne unohdan. Jotain pieniä asioita mielessäni toivon, sopivia kiinnostavia haasteita ja sekä taitoa jakaa  aikani parhaalla tavalla  läheisten, ystävien ja harrastusten kesken.
Yöllä on satanut kevyttä pakkaslunta  muutaman sentin verran ja kola jo odottaa lykkääjää......