Ufoko?

Noin vuosi sitten aloitin villatakin kutomisen. Joko tästä ehti tulla ufo? Sain napituslistat ja viimeistelyt valmiiksi välipäivinä. Tämä on ensimmäinen neuleeni, mikä on aloitettu ylhäältä alaspäin. Olen ensimmäisissä bloggauksissani helmikuun alussa kertonut, miten tämä oli niinsanotusti vartahilla . Lanka on Isoveljeä ja pyörö kokoa 5. Helmaosassa on jotain kohokuviota samoin hioissa. Ohje on Ullassa ylösalaisneulevillatakki . Olen soveltanut ohjetta ja tein edestä, ei aivan keskeltä, vaan hiukan sivusta auki olevan villatakin ja monin paikoin sävelsin ohjetta langalle ja omille mitoilleni.

Löysin kaksi mielestäni kaunista ja ainakin vanhaa nappia.
Listassa on napinreikiä kaikkiaan 4:lle napille, jos muutan vielä mieltäni nappien suhteen.

Lunta, lunta , lunta vaan

ja Baktus hangella. Sain valmiiksi juuri jouluksi Dropsin Delight langasta 3,5 numeron pyöröllä yhdestä kerästä siis 50g ja kudoin lisäyksiä ja vastaavasti kavennuksia aivan oman pääni mukaan, jotta sain pituutta n. metrin. Tämä menee ensi vuonna pukinkonttiin, sinne tyhjentyneelle kaapin hyllylle täytteeksi.

Sain pian 80 vuotta täyttävältä ystävältäni tämän kauniin hänen itse tehtemänsä liinan. Hän tietää etten ole harrastanut tällaista. Joskus parikymppisenä tein paljon revinnäisliinoja, joista itselle on jäänyt vain pari. Säilytän niitä "aarrelaatikossa".

Lahjakääreet

olivat tämä jouluna kankaiset. Muutamia muistin kuvata.

Piti kuvaamani pussukoita, mutta pöydällä olevan ikivanhan joululiinan oranssinpunaiset kukat aivan pomppaavat esiin ja vievät koko huomion.
Sinisen melko ison pussin kangas on käsin aurinkovärjättyä ja näyttää aivan siltä kuin olisi isoilla taitteilla.

Lahjat peittyy kääröihin

Viime joulun alla vasta hoksasin, kun kaupat olivat pullollaan kauniita paperikasseja lahjoja varten. Mulla kun jostain syystä on kertynyt kaikenlaisia kankaita pientä suuremman kaupan verran, miksi en tekisi lahjakassit kankaasta.
Vuosikymmenten takainen joululiina oli saanut pienen, mutta sitkeän tahran keskelle liinaa. Katkaisin liinan, ompelin nauhakujan ja reunat umpeen, lahja sisään ja nauhat rusetille.
Saaja voi keksiä pussukalle jatkoelämää.

"Tehostettua toimintaa?" Sukat pingotukseen, pihalle lumisateeseen ja kuvaus. Samalla tuli luontokuvaa jänisten jäljistä. Ovat niin cityeläimiä, että tulevat portista ja suuntaavat pihan poikki luumu- ja omenapuiden luokse.

Sukat ovat perusmallia 7-veikkaa, kärjestä aloitetut, 3 numeron pyöröllä ja molemmat sukat yhtäaikaa. Päättelyn tein Kristiinan blogissa näkemäni ohjeen kuvan mukaan.
Pyhien aikana toivon mukaan voin paremmin tutkistella vieraskielistä ohjetta.

Pakkasta

torjumaan tein Teddystä kämmekkäät. Eräänlaista palmikkoa paksuilla puikoilla, joskin se hukkuu lankaan. Menevät vielä pukinkontti ja toivon että saaja tykkää.

Lahjasukat

ohuesta Sukkis-langasta 2,5 puikoilla, kärjestä aloitetut, ovat viimein valmiit. Lämpimiä vaatteita tarvitaankin, sillä meillä oli eilen parhaimmillaan 16 astetta pakkasta. Tänään mittarissa on enää puolet asteista jäljellä, mutta tuntuu tulleen pureva viima tilalle. Pikaisella postilaatikkoreissulla sen huomasin. Sukat ovat lapsen kokoa vastaten noin 30 numeron kenkää.
Kokeilin kuvioita muistista ja kiilakantapään sekä yritin kutoa runsaasti rakkautta mukaan.
Toivon näiden ilahduttavan saajaa.

Jouluista

tunnelmaa luo ohuttakin ohuempi kerros lunta.
Kranssi ovessa on tilkuista koottu. Halkaisija 45 cm.

Toistoa? Vihreämpi....

Tontut liikkeellä

lapsuudessani tontut liikkuivat iltaisin ja pimeässä, eikä niitä voinut nähdä. Yksi peukalonpituinen asusti setäni kertoman mukaan paapan riihimarkilla luuvan edessä olevan kiven alla. Oli oltava kiltti, sitähän ne tarkkailivat, paitsi se "Ameriikan Matti" siellä riihellä.
Kun oikein hartaasti odottaa, näkee ehkä.....

muutaman tontun kuusen alla. Ovat kai samaa sukua ....
pottunenäisiä ja sinisilmäisiä.

Pitsiä

on muutaman asteen pakkanen kirjaillut kaikkialle.
Pitsibaktus on viimein valmis. Sorrin Cheng silkkilankaa kului 67 g.

Lähikuvassa talventörröttäjien kanssa.

Enkelin

tein nopeasti Kaarakan Seniorinäpissä huopalevystä joku viikko sitten viimeistelyä ja päätä vaille valmiiksi. Enkelin pää ei vain meinannut löytää oikeaa asentoa. Enkelin korkeus on 24 cm. Hiukset ovat paksusta Fantti langasta purettua.

Porukkakuvasta huomasin, että siivet puuttuu.


Käsityörikasta Joulun odotusta!

Joulukuu

alkaa harmaana, mutta sade on tauonnut. Nukkekotiin on valmistunut joulukuusi ja täysin sattumalta löytyi valot.

Kannutehdas on ollut toiminnassa. Taustatapetissa on kaupunkikuvaa. Tunnistatko?

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!

Tänään iltaisella

kurssilla viimeistelin viime viikonloppuna tekemäni laakean korin.
Ts. opettaja oli sahannut harjanvarresta kädensijoiksi sopivat palat ja porannut keskelle reiät, minä vain pujotin rautalankaan ja laitoin paikalleen. Menin pihalle kuvaamassa, mutta siellä sataa kaatamalla ja on sysi pimeä, porstuan matoa päältä löytyi harhauttava tausta.

vaaleassa miljöössä näyttää tältä. Kesällä sitten kuljen puutarhassa tämä käsivarrella ja poimin koriin...

Tein myyräverkosta neliskanttisen säilytyskorin, 13 x 13 cm ja korkeutta 19 cm ja siihen sopivan kannen. Sisälle voi laittaa kankaisen pussukan vaikka joka päivälle oman värisen tai vaikkapa vuodenaikojen tai juhlapyhien mukaan. Sitaisin tuohon kuvauksen ajaksi kankaanpalasen. Korissa on vain yksi pystysauma ja onnistuin senkin kuvaamaan.

Tykkään näistä!

Koulun myyjäisiin

kudoin kämmekkäät tasona kaksilykkyistä kairaa pienin palmikoin 6 numeron pyöröllä. Lanka on Marks & Kattenin Fluffy Pikkulinnasta. Toivottavasti nämä kelpaavat jonkun nuoren käsiä lämmittämään.

Jotain joulua.
Kaarakassa kudoimme joulutonttuja Fritidsgarn langasta, parta ja hiukset ovat Sandnes Garnin Canto lankaa. Huovutin pesukoneessa. Pienin koko on sopiva puolen litran vesipullon päällä.
Pottunenätonttu saattaa lähteä mukaan myyjäisiin.

Lapaskuussa aurinkoa

ja lämmintä yli 8 astetta, ei uskoisi, että kohta on joulu ovella. Olen saanut valmiiksi Newfounlandinlapaset, lankana Puron kanervikkoa ja Jussia, puikot 3.5 , kulutus yhteensä 87 g ja Puroa jäi toosi vähän.
Nämä taitavat jäädä Lapaskuun viimeisiksi ....

sillä alunperin suunnittelin kutovani Pitsibaktuksen Silkkituonti Sorrin Cheng langasta ja Lapaskuuta varten loppulangasta oikein hienot pitsikämmekkäät. Huivi on vasta puolessa välissä ja aikaa on niukalti... lankaakin on vähänlaisesti eikä tetoakaan hienojen kämmekkäiden ohjeesta....

Kurssilla

kahtena päivänä yhteensä 7 tuntia aikaa, kolmea eripaksuista metallilankaa ja kananverkkoa, pyörökärkiset pihdit, katkaisupihdit, mittanauha ja näppärät sormet ja tietenkin hyvä opettaja tarvitaan metallilankakorin tekemiseen. Viikon päästä kurssi jatkuu.
Jonkin vanhan sanonnan mukaan keskeneräistä työtä ei saa näyttää... en nyt muista kelle kaikille, mutta omani on tässä

Kori on soikion muotoinen ja sen mitat ovat 52 x 39 cm ja korkeus n. 10 cm.
Kaikesta materiaalista jää yleensä jämä- tai hukkapaloja. Opettaja teki malliksi muutamia nukkekotiin sopivia erilaisia seinään pantavia koukkuja.

Talvea odotellessa

ja Lapaskuuta täydentämään tein nämä Newfoundlandin lapaset. Ohje on esimmäinen englannin kielinen ohjeeni, enkä ole kirjannut lähdettä muistiin. Tikkuajien tapaamisessa sain silloin pari vuotta sitten Marilta apua kääntämiseen. Ensimmäisillä ( ei kuvaa) osallistuin seurakunnan Lähetyssopen rasakilpailuun, eivät päässeet 10 parhaan joukkoon vaan menivät myyntiin. Äitini kutoi tällaisia ollessani lapsi ja sanoimme näitä haitarirasoiksi. Ohjeen etsiminen lähti siitä, kun Systeri kyseli haitarirasojen tekemisen ohjetta. Kudoin hänelle malliksi vähän sinnepäin malleja. Asia alkoi vaivata ja sitten aloin etsiä netistä.
Nämä tein jämälangoista, ehkä Nallea, kokoa S naisen käteen.
Menevät mahdollisesti hyväntekeväisyyteen.

Harmaassa syyssäässä kevätvuohenjuuren vihreys aivan häikäisee.

Lapaskuun

jälkimmäinen puolikas on alkanut. Yleensä talvi tulee meillä marraskuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Tapaa olla lunta maassa ja pakkasta, mutta nyt kukkii orvokit. Aloin kutomaan tasona kämmekkäitä, mutta kun lanka vain piisas ja piisas, niin tulikin sitten lapaset. Lanka on Nauravasta lampaasta käsinvärjättyä todella aitoa ja ehtaa villaan "Kurpitsaherkku" 50 g, puikot 4.5 peruspalmikkoja ilman erityisempää mallia tai ohjetta.

Marraskuun

viileneviin säihin sopii kauluri, jota voi pitää sisällä ja takin alla pihalla. Jotain tämän tapaista olen nähnyt Dropsin neuleohjeissa. Tässä palmikkokaitale on muutamia vuosia sitten pannaksi aikomani, mutta sitten se ei oikein sytyttänyt ja lankakin loppui. Sen jälkeen löysin samanväristä ohutta lankaa ja virkkasin ympäri niin paljon kuin lankaa oli. Sen jälkeen kudoin kairaa taas jollain jämälangalla. Näiden tekoaikojen väliin jäi aina tuumaustaukoja. Nyt sain lopulta pääteltyä. hannunvaakunaa muistuttava krossi on 60 luvulta.

Tutta on ottanut leppoisan nojausasennon ikkunalle ja haikailee pihalle, mutta ei enää viihdy koko päivää pihalla.

Netta on nopea koekäyttämään kaikki kopat mitkä käsistäni lasken. Kopan olen virkannut Kauhavan Kangas-Aitan Eko-ontelokuteesta.
Pylly mahtui just, mutta nukkuminen ei luonnistunut.

Tuolin peite on "isoäidin kukkatarha" tyyliin kuusikulmaisista tilkuista käsin ompelemani peite.

Puro vesisateessa

Ensimmäiset Purosta kutomani ovat tässä. Myssy ja kämmekkäät ovat Puron Kanervikkoa.
Ohje löytyy Modasta 4/09. Pyöröpuikon numero 5:lla sain lankaa kulumaan myssyyn 9o g ja kämmekkäisiin 66 g. En moiti lankaa, se on ihanan pehmoista ja lämpöisen tuntuista. Kämmekkäät aion vielä kevyesti huovuttaa.
Kuvassa on myös Saana langasta virkattu panta takareunavirkkausta.

Ps. Varapää on myös omaa tekoa, mutta se on piiiitkä juttu. Ehkäpä joskus selvitän......

Onnistuin

ja miksipä en, sillä hyvät kuvalliset ohjeet löytyvät täältä. Omasta mielestä tuplalapasista tuli aika hyvät ja jäävät itselle. Ensimmäisiäni en malta kellekkään antaa. Jatkoa seuraa aivan varmasti, oli niin mukavat tehdä. Pukinkonttiin mahtuisi muutamat, jos vain saan olla terveenä. Lanka on Nallea ja bambupuikot lapasosassa on 3,0.
Hangella näyttävät tältä, siis timantit.