HHV 9

vironvillasta 5 numeron pyöröpuikolla, malli on Lankakomeron Päivin aivan uusin Sirppi-huivi. Ohje (on myös suomeksi) oli selkeä ja mukava kutoa. Valintamahdollisuuksiakin oli, mutta tein samassa järjestyksessä eli ensin kaavio1 ja kaavio2 kolmeen kertaan ja loppuun kaavio3. Huiville tuli mittaa leveimmillään 40 cm ja pisimmillään 150 cm ja  lankaa sain kulumaan  155 g.

On helppo kietaista ja istuu hyvin vähän leveämmillekin harteille ja  huivista tuli niin  mieleinen, etten malta tästä luopua.

Huivin kuvauspaikkana hankien tilalla toimi vajan ovi karmeineen. Hanget ovat melkein sulaneet ja muuttuneet roskaisiksi ja likaisiksi.

Ripustus on kehnonlainen, mutta huivi on ihana, uskokaa pois!

Aurinko paistaa jälleen, keväinen tuuli puhaltelee ja voi tätä lintujen sirkutusta.....

Täytteeksi

tyhjentyneelle lahjahyllylle menevät nämä patalaput, hyllyn perimmäiseen nurkkaan. Alan olla jo kyllästynyt näihin, mutta yksi liina pitäisi vielä  saada tehdyksi. Josko saisin kankaat kasaan tämän iltaiselle Tilda -kurssille, siellä kun  saa tehdä tilkkutöitäkin.

Kävin näiden kanssa räntäsateessa hangella, kovin ovat vihreitä.....

Mittarissa on yksi aste plussaa ja lumet tippuvat kovalla ryminällä peltikatolta. Lintulaudalla on kova hyörinä  ja vilske, on  tali-, sini- ja  hömötiaisia, tavallisia ja pikkuvarpusia, viherpeippoja, muutama punatulkku ja yksi heppo, kaikki sulassa sovussa. Aivan lintulaudan takana on pitkälti orapihlaja-aitaa, mikä antaa hyvän suojan.
Talvista alkanutta viikkoa!

Muisteluja

Joulun alla rentouduin kaiken häslingin keskellä pujottelemalla pannalappuja paksuista jämälangoista. Yksi lanka oli oikein neon kirjavaa ja paksua Sandnes Garnin Pronto -lankaa. Siinä tuli aivan kansakoulun ekaluokan fiilis. Kyllä me pujottelimme, mutta lankaa ei ollut tuhlattavaksi vaan paperia pujoteltiin samalla tavalla.  Mieleen muistui jälleen ihana nuori opettajani, joka oli toista vuottaan opettajana alakoulussamme. Hänen kannustuksestaan lauloin sen kummemmin jännittämättä  koulun  joulujuhlassa yksin korokkeella "Tuikkikaa oi Joulun tähtöset". Hän antoi koulutiellemme onnellisen ja luottavaisen alun tukien ja kannustaen jokaista.

 Tämä paksumpi sopii paremmin kattilan aluseksi, koko noin 25 x 25 cm.

 Vieläkö ehdin saada jotain valmiiksi tälle vuodelle?  Ehkäpä....
Lähden tästä vielä tänään Tikkuajien tapaamiseen Torikeskuksen pohjakerroksen Herkkukontti -kahvioon. Mukaan ottanen jotain helppoa, mukavaa, vaikkapa virkkausta tai....

Jouluna aloitetut

ja tämäkin on jo perinne. Viimeistään joulupäivänä pitää saada vartahille sukkaa. Nyt tuli näin pienet sukat, kun sopiva lanka suorastaan pomppasi syliin. Bambino langasta ja 2.5 bambupuikoilla nämä  Tuula - vauvan - junasukat  syntyivät nopsaan. Kuvaaminen vain viivästyi, kun en muistanut, mihin olin sukat laittanut.

 No, olivat jo päätyneet pieniin jalkoihin. Tyttönukke on syksyllä valmistunut, nimeäkin vielä vailla.

Uusi Vuosi jo kolkuttelee .......
  Rattoisia välipäiviä.......

Tilkuista

kokosin kasaan liinan samalla torttumallilla kuin jo esittelemäni patalapun. Tämä liina meni lahjaksi jouluviikolla suuren tuvan pöydälle, kun olimme vierailulla sukulaisten luona.  Unohdin mitata liinan pituuden, mutta se on noin  puolitoistametrinen. Tässä liina ei pääse aivan oikeuksiinsa, koska on kuvattuna kiireellä ja huonossa valossa.

Kävimme vierailun päätteeksi katsomassa Tyyneä ja Tälliä, jotka poseeraavat tässä joulukortissa.

.       
    Suuret kiitokset Isäntäväelle  ja Hyvää tulevaa Uutta Vuotta!

Tapanina 2010

Pakkasherra on armahtanut meitä pudottamalla 30 asteen kieppeillä keikkuneet lukemat alle 10 asteeseen. Tosin luvassa lienee kauhea myräkkä ja tapaninpäivän huviajelut on viisainta jättää.

Pöydällä on vuorostaan Kummipoijan tuoma kaunis joulutähti  muratteineen korissa.
Aattoa vietimme jo perinteisesti 20. kerran Kummipoijan kotona suurella porukalla hyvän ruuan ja yhdessä olon merkeissä. Lauloimme niin, että koko talo raikui ja tulihan se ihan oikea pukki riemastuttamaan  käynnillään. ( Lupasi pitää yhteyttä, salaa tietenkin )
Valtaisa lahjavuori saatiin jaetuksi. Sain ajatuksin annettuja ihania lahjoja.

          Sydämellinen Kiitos lahjoista ja  mukavasta aatosta !

Viime tipassa

iski jälleen hinku tehdä tilkkutöitä. Kaikki alkoi tilkkutäkistä.... piti vain saada...
Se löytyy Toiskasta.
Samalla tuli ommeltua valmiiksi  ns. vaiheeseen jääneet tilkkutyöt.   En paljasta tuon lähestyvän aaton takia muita kuin yhden pienen jutun. Paikalla oli taas tuttuun tapaan asistentti, jota leikkuualusta ja muut tykötarpeet jaksaa kiinnostaa.














Pieni ja pieni... kokoa on 26x26 cm, sisällä on erikoisvanua, joka on tarkoitettu patakintaisiin ym.

Hyvää aikaan tulivat valmiiksi, sillä huomenna on Tuomaan päivä.
            Tule meille, Tuomas kulta
             tuo Joulu tullessas!

Paperiaskartelua

Kotikaupungissani kerran viikossa ilmestyvä ilmaislehti Epari pyysi jokin aikaa sitten lukijoita askartelemaan lehdestä joulukoristeita. Olivat saaneet mukavasti kuvia ja julkaisivat muutamia, mukana myös tämä joulutähti.
Viime viikolla perjantaina TV:ssä Puoli 7 -ohjelmassa sitten näytettiin , miten se tehdään.
Olihan se kokeiltava....

Kuistin ikkunalla hämärtyvässä illassa tähti ei valaise...   kierrätystä tämäkin, tarkkaan, jos katsoo, näkee paperissa tekstiä........   vaan tonttuko siellä  kurkkii....

Talven töröttäjät

ovat nyt kauneimmillaan. Paksu kuura on kuorruttanut puut ja pensaat oksineen. Lumi narisee astellessa ja pakkanen vielä keskipäivän aikaan pysyttelee 20 asteen paikkeilla.

 Yhdet lapaset ovat valmistuneet, mutta valoisa päiväsaika vilahtaa helposti ohitse  ja kuvaaminen vain unohtuu. Värit näyttävät oikeilta kuuraisilla portailla. Lanka on 7-veikkaa, ohje on Ailin lapaset Ullasta, poikkesin ohjeesta tekemällä intialaisen peukalokiilan, jonka ohje löytyy Lapaskuun ohjeista.

Nämä lähtevät Joulupukille konttiin ja paperiin käärittäväksi.

Kettu juoksi

tai siis aika monta kettua on juossut, paperit vai on jäljellä. Samaiset Kettukarkit olivat ihania silloin joskus, kun niitä sai yhden tai kaksi maistaa. Nyt eivät maistu miltään, joku ihmeen direktiivi vei nistä sen ihanan maun.
Pussukan koko on 21 x 15 cm, ompelin karkkipaperi kiinni vahvaan puuvillakankaaseen, joka on samalla vuorina. Päällä on ohutta läpinäkyvää ja hyvin liukasta ja sähköistä muovia ja vaikka kaksin käsin pitelin sitä paikallaan niin silti se pääsi karkaamaan tämän tästä. Vetoketjukin kupruilee ihanasti  vanhuuttaan. Sekin  on kierrätystä ja peräisin jostain 60 luvun alun hameesta,  ratkoin  talteen, kun hame ei enää mahtunut päälle, niin ja säilytin vuosikymmeniä. Nyt pääsi käyttöön ja on  toimiva sekä kaikin puolin hyvä.

Yöllä oli satanut lunta muutama sentti ja pakkasta oli vain vajaa 10 astetta. Pakkanen on kuitenkin kiristymässä ja mittari näyttää jo  lähes 20 astetta.  
                       Leppoisaa sunnuntaita!

Karkkeja

on syöty, löysin nimittäin kaksi kätköä keräilemiäni karkkipapereita. Kansalaisopistollamme oli aivan äskettäin kakkipaperipussukkakurssi, jonka opettaja toi toiselle kurssille näytille erilaisista papereista tekemiään pussukoita. En vielä innostunut, mutta Tampereen messuilla näin niitä Makee-osastolla. Pikku hiljaa innostus vain lisääntyi ja tänään tartuin tuumasta toimeen. Kursseilla on aina  kiva käydä siksi, koska Opella on valmiit ohjeet ja neuvot.  Ominpäin  tein  kaikki mahdolliset virheet ja suurin innostus kaikkosi. Ompelukoneenikaan ei tykännyt.

Melkein voisin sanoa, ettei näitä kovin montaa tule valmiiksi, koko päivä tähän meni....

Rasoja

tulee vielä, vaikka Lapaskuu päättyi. Nämä ovat Maija-langasta ja intialaisella peukalokiilalla.
Kuvassa nämä näyttävät isoilta, mutta ovat noin 5-7 vuotiaan kokoa. Saajakin on tiedossa,, jos vain mahtuvat.

   Rattoisaa joulun odotusta!
Joko muuten olet  kirjoittanut  Joulupukille toivomuskirjeen ?

Punottuja

pannunalusia tein kahvipusseista kurssin viimeisenä päivänä.
Yhteen aluseen tarvitaan 8 pussia. Eri tavalla taittelemalla ja asettelemalla saa hauskan lopputuloksen.Pussit ovat Kultamokkaa.

Tässä alla on kollaasi  noista kahdesta alusesta ja molemmat puolet.

En ole vielä kokeillut käytännössä, mutta mulle on vakuutettu niiden olevan tosi hyviä ja kestäviä.
Ainakin niitä oli mukava tehdä.....

Viikonlopun antia

siis oikeammin perjantai illan ja lauantaina aamupäivän aikana punoin kahvipusseista kassia syksyn viimeisellä kurssilla Kansalaisopistossa. Viikon aikana valmistauduin  leikkaamalla pussit yhtä suuriin kappaleisiin, neulomalla palasia peräkkäin nauhoiksi ja vielä taittelemalla ja viikkaamalla nauhat tietyn levyisiksi.

Viimeistelyn ja bambusangat laitoin vasta kotona. Tein myös tähtiä ja pannunalusia, joista laitan oman postauksen myöhemmin. Palvelin ei jaksa nyt  pitää yhteyttä yllä, joten yritän saada tämän julkaistuksi. (Reilu kaksi tuntia lopulta odottelin yhteyksien saamista)
                           Mukavaa sunnuntai-iltaa!

Nämä muuttivat

tänään oman kaupungin Pelastakaa Lapset ry:n kautta jaettaviksi kaupungin lastensuojeluyksiköihin.
Lapasia ja rasoja  6 paria noin 8-10 vuotiaille ja 3 paria vauvojen tumppuja, yhteensä  9 paria, leijonarasoja lukuunottamatta  olen kutonut ne juuri päättyneen Lapaskuun aikana.

Ja sukkia 1 pari vauvalle, 3 paria noin 5-6 vuotiaille  ja 7 paria kokoa 36- 46, yhteensä 11 paria.
kaksi paria oli varastossa odottamassa ja loput kudoin tämän vuotiseen Sukkasadon Perunalaariin.















Hyvillä mielin luovutin nämä edelleen toimitettavaksi ja uskallan toivoa  näiden lämmittävän saajaansa.

Marraskuuta

ei ole jäljellä montaakaan tuntia. Muistoihin se jää hyvin kylmänä ja lumisena.
Lapaskuuhun viimeiset pienet peukuttomat tumput valmistuivat  langanlopuista.

Lapasia on jo vartahilla, uusia tulossa ja yhdet tuplat suunnitteilla pukinkonttiin ja paljon kaikkea mukavaa hyss,hyss- juttujakin tekeillä, vaan ehtiikö kaikkea .....
On oikeastaan mukavaa jättää marraskuu ja siirtyä odottamaan Joulua.
    Tunnelmallista adventinaikaa   ja
    kiitos  Sinulle, kun ehdit täällä piipahtaa! 
 Suurkiitos kaikista ihanista kommenteistanne, joita Te rakkaat lukijat ja vierailijat olette ehtineet jättää !

Punontaa

viikonloppuna olin Kansalaisopiston syksyn 3. kurssilla punomassa kahvipusseista kassia.
Omasta kassistani puuttuu vielä kantorivat, mutta se työvaihe on vähäinen. Kaikkiaan uurastin hikihatussa  kahtena päivänä yhteensä yli 8 tuntia, vaikka olin etukäteen jo pessyt ja kuivatellut sekä puolittanut pussit valmiiksi.  Materiaalihan näissä on ilmaista, roskikseen päätyvää jätettä. Onnekseni on ihania keräilijöitä olemassa. 
Kiitos Kaikille Teille Ihanat Ihmiset!

Kotona jatkoin innostuneena vielä tekemällä pullopiilon, tai/vai lahjapakkauksen.
Happy Cattini vm 2003 ja 2004  pääsivät rekvisiitaksi.


















Tämäkin kurssi jatkuu vielä seuraavana viikonloppuna.

Kylmää

ja mittarissa on pakkasta 15,5 astetta. Todellinen talvi taitaa tulla  Ja saa tulla.....
Tein lopulta ihan ittelle rasat, erikoista näissä on intialainen peukalokiila. Viime vuoden Lapaskuussa näin jo tällaiset, mutta nyt vasta sain aikaiseksi. Ohje löytyy Lapaskuusta, sen ohjeosiosta.
Lanka on 7-veikkaa ja pyöröpuikko 3.5. Kämmenselän puolella on oman pään mukaan oikeita ja nurjia silmukoita.

Lapaskuu alkaa olla päättymäisillään, mutta jotain pientä ehdin, vai ehdinkö......
Huomenna lauletaan Hoosiannaa kirkoissa ja kodeissa.
Rauhallista ensimmäistä Advettisunnuntaita kaikille lukijoilleni!

Kranssi

metallilangasta taivuttelemalla syntyi ko. kurssilla nähdyn mukaan sitten kotona. Kyseinen kurssi oli ketakaikkisen innostava ja uusia ideoita tuli aivan valtavasti ja ihania töitä valmistui. Kurssista jäi vaikutelma parhaana kurssina ikinä.
Kranssiin löysin  sopivan mustajohtoisen  sisävalosarjan.

 Kranssi näyttää paremmalta seinällä ja on tosi karu, joten täytynee vielä huovuttaa jotain tähtiä tai kukkia pehmentämään.
Lapaskuuhun ja hyväntekeväisyys pottiin  kudoin yhdet lapsen rasat, ensimmäisten kaltaiset, vain ranneosa on erilainen.

Lapasille on nyt tarvetta. Kylmä tuuli saa 10 asteisen pakkasen tuntumaan lähes kestämättömältä.

Räätäli Hiiren kohtalo

Ei tullut suurta ja kaunista, vaan kutistui ja kutistui....
Haaveilin tekeväni jämälagoista ihanan torkkupeitteen ja kuvia sellaisesta olin nähnyt ainakin Terhillä.

 Huomasin muutaman kynnenen sentin jälkeen, ettei tule  peittoa. Ajattelin, että yksi epämääräinen  kasakuva riittää tästä virkkauksesta, mutta olkoon menneeksi. Tämä päätyi isännän tv-tuoliin ja kuva on selkäpuolelta.

Todellisuudessa nuo keltaiset ja oranssinpunaiset ovat vielä hallitsevampia kuin kuvasta voisi päätellä.
En ainakaan ole musta-valkoinen, jos tämä jotenkin peilaa mua itseäni. Peitto on noin 55cm leveä ja liki 2 metriä pitkä. Alimpana on lyhyistä langanpätkistä tekemäni  vapaavirkkausteelmäs, jonka syntyy siis sitämukaa, kun jämäpätkiä jää käteen.
Tykkään kyllä virkata ja seuraavaksi suunnittelen jo seuraavaa torkkupeittoa  jollain  isoäidinneliö- tyylillä.
Virkkaillaan!