Kesän käsitöistä

suurin tai vaativin on itselle  neulomani jakku/bolero.
Suunnitteluvaihe alkoi keväänkorvalla, kun kuulin nuorten ystävien hääsuunnitelmista.  Kaapissani oli valmiina vuosien takainen hihaton mekko, johon täytyisi neuloa käsivarsia peittämään jotakin.
Sopivan värisen langan Adriafil Cheope 100% puuvilla löysin paikallisesta lankakaupasta, mutta sopivan ohjeen löytyminen oli työlästä. Päädyin lopulta kahden eri ohjeen yhdistelmään. Pitsikuvio on Novita kesä 2013 lehdestä "Naisen Pitsijakku" ja muilta osin  käytin Modan 3/2014 ohjetta n:o 11 soveltaen  ja puikkona 4mm pyöröpuikko.

            Jakun kiinnitykseen tein jonkinlaisen kukan virkkaamalla.

                          Siinä sitä on...        Vanhaa   roosaa??

                          Hääjuhlasta seuraavalla kerralla....



   

Kesäajelulla

Heinäkuun puolessa välissä ruusut olivat parhaimmillaan...

  Pääsin mukaan Systerin synttäriajelulle, suunta etelään. Täällä en ole ennen käynytkään.
  Mielenkiintoista....

   Tästä ei olisi enää kovin pitkä matka Lempäälään...
    En ole täälläkään ennen käynyt... Voi mahdotonta,  kaikkea ei varmaan edes nähty....
                                     
   Taivas oli mustien pilvien peitossa, taisi sataakin, mutta me ei sitä nähty...

  Nämä risteilevät sillat kauhistuttavat, mutta meillä oli hyvä, taitava  ja turvallinen  kuski  sekä...

    Mieliin jäävän päivän myötä saateltiin  Systeri uudelle  klupukymmenelle!

           

Kesää riittää...

Heinäkuun alussa valkoinen pioni avasi ensimmäisen kukkansa ja vielä neljä muuta kukkaa myöhemmin.

Samoihin aikoihin tein Vauvalle tossut Nadine -langasta
(50/50 puuvilla/polyamidi Lidl),puikot 3,5 ,
ohje löytyi Suuri Käsityö 10/2004  -lehdestä.

         Miellyttävää elokuuta!

Tukalaa...

 Heinäkuun alkupuolella kesän vihdoin tultua aloitti tämä ruusu kukintansa. Kuun puolen välin tienoilla rankkasade hakkasi kaikki terälehdet maahan, mutta koko ajan on uusia nuppuja auennut.
Tänään kävin kuvaamassa viimeisiä...

Samaisen ruusupuskan vierelle vein juuri siilille ruokaa, kun sattumalta ikkunasta näin siilin aikovan kadun ylitse, mutta jostain syystä kääntyvän takaisin.Täkäläiseen tyyliin tuli pitkät matkat keskellä katua tonttini nurkalle, joten tiesin mennä vastaan. Metrin päähän tuli, ennenkuin kääntyi seinän viereen.
Hain tyhjän lautasen juuri pois, Whiskas-pussillinen meni hetkessä. On muuten pilkkosen pimeää, paitsi että katuvalot palavat.
Tukaluuden vahvistamiseksi esittelen huivin, joka valmistui keväällä, jolloin taisi olla vielä lunta maassa.
 Ohje on vuodesta 2009 asti ollut odottamassa vuoroaan, siis  Villimarjatar   (Elina Urmas),  pyöröpuikko 3,5 ja lanka Alize Angora Gold , jota kului 100g.

Langassa on mukana kimalletta, jota lähikuvasta voi hiukan aavistaa.

      Helteisen kuumia heinäkuun viimeisiä päiviä!

Kesämatkailua

Kesä-heinäkuun vaihteessa käväisin Systerin kanssa Jyväskylässä sukuloimassa. Matkasimme sinne taajamajunalla, mikä oli  uudenlainen kokemus meille autolla liikuville. Veimme sinne sateen mennessämme eikä heinähelteistä ollut tietoakaan. Serkun kanssa rittää juttua ja aika loppuu aina kesken.
Ehdimme kuitenkin tehdä pienen lenkin Kävelykadulle  ihailemaan Sokoksen ikkunassa olevaa Nukkekotinäyttelyä muun tutustumisen lisäksi. Lähtöpäivänä riensimme Toivolan Vanhalle pihalle katselemaan ja kiertelemään. Kahvila Muistossa kävimme keitolla ja nauttimassa hyvät leivoskahvit.
Viimeiseksi kohteeksi säästin  Lankakauppa TitiTyyn, koska olin jo valmiiksi suunnitellut tekeväni hankintoja.
       Kirjan kansi kertoo hyvin sisällön.

      Lankoja hankin muutamaa huivia varten ja jotain heräteostoja...

     Asemalla vasta muistin kantaneeni kameraa koko ajan mukanani, joten hätäpäissäni etsin kuvauskohdetta.
Lähinnä nökötti tämä mikä lie sarvekas.

Täytynee joskus palata ottamaan siitä ja koko kaupungista vähän parempaa selkoa.
         En enää ihmettele, miksi meitä kutsutaan "maalaisserkuiksi".

                 Heinäkuista viikkoa  Sinulle!

Runon ja suven päivä

            Voisiko sunnuntaipäivä enää ihanampi olla?
Aurinko paistaa lämpimästi, ei tuulen henkäystäkään, kumpupilvet tuovat sopivasti helpotusta paahteeseen... Syreenipensaista kuuluu sinitiaisten sirkutusta.
 Lähitienoon väki on kaikonnut jonnekin tai vain istuvat omilla pihoillaan niinkuin minäkin.
 Katu on hiljainen, ei autoja, ei mopopoikia, ei koirien ulkoiluttajia, ei pyöräilijöitä, ei lenkkeilijöitä...
  Ihana  suvisen sunnuntain rauha.
Pioni avasi ensimmäiset kukkansa juhlistamaan tätä suuremmoista päivää...

                  Miten tämän saisi uusintana?

Kaunotar

Päivälleen vuosi sitten kerroin monin ylistävin laatusanoin
                   tästä täällä  .
Tänään tuossa puskassa ei vielä ole kukkia, mutta nuppuja on paljon.
Aurinkoisemmassa paikassa on toissa keväänä hankkimani pioni avannut yhden ainoan kukan.
  Tällä on hieno nimikin ja laitoin sen jonnekin muistiin, mutta...

    Pari päivää myöhemmin ja melkein keskiyöllä ...

 Vielä tänään muutama minuutti sitten ...

  
             Aurinko paistaa ja mittarissa on melkein 14 astetta,
                                josko se tästä...

            Miellyttävää viikonloppua!