lauantai 23. toukokuuta 2009

Kensington Dollshouse Festival

avattiin perjantaina 15.5. klo 12. Muutaman sadan metrin päässä hotelliltamme olleen messupaikan pihalla kiemurteli jono, jopka veti sujuvasti heti ovien auettua. Nähtävää oli valtavasti. Tästä kaikesta on Mallin blogissa lisää. Jos teitä kiinnostaa enemmänkin on sieltä linkki Hannan blogiin. Hanna on kuvannut ja kirjoittanut messuilta kattavasti.
Mun ostokset ovat tässä: Pikkukukkaisia kankaita, pienen pieniä nappeja, silkkinauhoja, pitsiä, solkia , koukkunauhaa nukenvaatteisiin.


Kahden pienen, Victorian ja Elisabethin tarvikepaketit, kanavatyöpaketit sohvatyynyyn, ovenalusmattoon sekä ohjeet vähän isompaan orvokkikuvioiseen mattoon.
Kuparinen kakkuvuoka ja mustat rautaiset oveen tulevat kolkutin, nuppi ja aukeava postiluukku.

Aikamme kierreltyä lähdimme vielä melko lähellä olevalle Kensingtonin Palatsin (Dianan koti) alueelle.
Tästä portista

Kävimme palatsin aulassa. Maksua vastaan olisi päässyt joihinkin huoneisiin ja esim. Dianan pukuja olisi ollut nähtävänä. Erillisessä myymälässä oli myytävänä mm. kortteja, hunajaa, hilloja ja kaikenlaista matkamuistoksi sopivaa. Ostin mm. , Walkers Pure Butter Shortbread ( Malli syötti omansa oraville ja joutsenille) ja paketin "Victorian lavender", josta saa itse pistellä tuoksupussukan, laventelit ovat myös mukana.

Erillisessä rakennuksessa oli Kahvila. Heti ovella oli suuri pöytä täynnä toinen toistaan ihanempia kaakunpaloja nimineen näytillä. Täällä joimme teetä ja palan kahvipähkinäkaakkua.
Kaikissa pöydissä oli pienoismandariini- tai mikäliepuu hedelmineen. Meidän omassa oli vain kaksi hedelmää jäljellä, joten kuvasin naapuripöytää.

Kahvilaan mennessä meitä "ahdisteli" yksi orava, kesy sellainen. Kahvilasta tulimme Palatsin kukkapuutarhaan, joka oli aidattu. Kuvia seltä tulee osiossa "Lontoon kukat".
Taustalla palatsi ja etualalla kuningatar Victorian patsas.

Kensington Gardenin keskellä oli myös lammikko. Kuvassakin oleva pariskunta tuli muovikallisen kanssa ruokkimaan joutsenia, jotka äkkiä tulivat lammikon toisesta päästä ja hirvittävä lauma puluja, jotka säälimättä kävivät miehen kimppuun. En uskaltautunut kovin lähelle, mutta Malli on rohkeasti syöttämässä ja kuvaamassa.

Etsimme vielä viitoitettua Dianan Memorial Fountainia, mutta sinne olisi ollut matkaa.
Paluumatkalla näimme nuoria potkimassa palloa ja irrallaan juoksevia koiria.
Taas alkoi piskotella.

3 kommenttia:

Kaisa kirjoitti...

Voi että mä nautin kun luen sun ja Mallin matkakertomusta. Aivan kuin olisi itse päässyt paikalle!

Matleena kirjoitti...

Kaisan kanssa samaa mieltä, sillä näitä teidän kertomuksia on tosi kiva lukea. Ja hyvä, kun annostelette molemmat näitä pieniin osiin, niin jaksaa keskittyä ja paneutua asioihin. :)

intsu kirjoitti...

Minä olen lukenut hyvät tovit tuota teidän kaikkien aikojen matkaa! Se kuulostaa ja näyttää niin,niin ihanalta. minä yhä täällä vain huokailen ja haaveilen!