Sytomyssyjä

sain valmiiksi heinäkuun helteillä nämä 10 kappaletta. Lankana käytin Novitan Luxus Cottonia, Marinea ja Miamia, kaksi jälkimmäistä lankaa ovat osaksi akryyliä. Koukku oli kooltaan 3,5 varmaan kaikissa noissa myssyissä. Yhden kerän riittävyys oli siinä ja siinä yhteen myssyyn, joten varmuuden vuoksi tein raitaisia. Kaupoista ei tahdo löytyä puuvillalankoja ja nytkin odotan pariin kesken jääneeseen myssyyn lankaa. Puuvillan hinta on noussut, joten jännään,  mitä seuraavat kauppaan tulevat kerät maksavat.

    Rentouttavaa ja lämpöistä heinäkuun loppua Kaikille!

Pyykkipäivä

Olikin mukava hellepäivä, lähes tuuleton vaan ei painostava. Oikein sopiva klotata vesissä.
Siinä narulla on pyykit  siististi.

Olisiko noita sen kummemmin laskematta,  noin silmämääräisesti arvioiden 50 kappaletta.

Toiset ainakin samanverran on jo kuivaneina viikattuna siistiin pinoon. Paljon on vielä pyykättävää.....

Marjat kypsyvät puskissa vauhdilla ja siellä piipahdin aina välipalalla.

      Helteistä heinäkuun viimeistä viikkoa!

Että säikähdin...

Ukonilmat jyrinöineen ja salamoineen sekä hirvittävät kaatosateet ovat olleet jokapäiväisiä jossain päin maatamme.
Perjantaina iltapäivällä katseltiin pihalla pilvien suuntaa ja tuumattiin niiden kiertävän etelän kautta, mutta samassa tuli jo ensimmäiset piskot. Ehdin kuivat pyykit käsivarrella sisälle todetakseni ukkosen olevan lähes päällä sitten satoi kaatamalla ja ajattekin ukkosen menneen ohi. Yksi salaman väläys ja hirvittävästä  ryminästä selvittyäni katsahdin tietokoneen suunta. Ei voi olla totta, ainakin näytön merkkivalo on pimeänä.
Mistään ei tullut savua, oltiin hengissä... 
Katkaisimella varustettu jalkojohto, jossa on monta pistokepaikka ja johon kaikki tietokoneen pistokkeet oli liitetty oli hajonnut.

Kokosin kostean ja helteisen päivän muistoksi vaaleanpunaisia kukkia

  Tuoksuva ihana ruusu ei kestä sateita, saati  rankkasateita...

 Löysin tämän "puutarhan pirulaiseksi" kutsutun varsankellon vaaleapunaisena. Tämä yrittää kait miellyttää mua, sillä hävitä näitä sinivioletteja varsankelloja koko ajan, sillä sitä löytyy ihan joka puolelta tonttia.

   Yllätyksekseni löysin kaksi isoa kukkaa kärhöstä, jonka ostin keväällä käänkuin kokeeksi. Kukat olivat valtavan kokoiset itse kasviin verrattuna ja  piilossa muiden kasvien joukossa melkein maassa.

                 Helteistä sunnuntaita!

HHV 19

Sopivasti valmistui 19. päivänä HHV:n eli Hullun Huivi Vuoden tempauksen 19. huivi. Lankana on Rose Mohair ja kudoin Annis -ohjetta mukaellen 7 numeron pyöröpuikolla. Alkusilmukoita on paljon vähemmän ja nypyt jätin pois. Tein niiden tilalle jokusen reijän. Reunafyrryn jälkeen tein keskiosaan lyhennetyillä kerroksilla eräänlaista korinpohja -neulosta. Mitat keskellä leveimmässä kohdassa 40 cm ja pituutta 150 cm, lankaa kului 70 g.

Huivi on väriltään vaalea sininen, jota en onnistunut näköjään saamaan kuvaan.

Tuomen alta pimeästä nurkasta löysin vielä huumaavan tuoksuisen ruusun kukassa.

   
                Leppoisaa keskikesää Sinulle Vierailijani!

Lisää sinistä

jatkan kukkain kuvilla, koska kesään mielestäni kuuluu ehdottomasti kukkivat kukat luonnossa ja myös puutarhassa. Täällä mun pihallani taitaa lopulta olla enemmän luonnosta tulleita tai siirrettyjä kukkia.
Rentoakankaali on maanpintaa pitkin rönsyilevä tummanvihreä -lehtinen maanpeitekasvi, joka peittyy muiden kukkain alle, mutta kukinto on näyttävä.

Tämä kukkii "sinisten kukkain penkissä" talon pohjoispuolella.

 

Suunnitelmissani oli alunperin haave sinisten kukkain penkistä, mutta se haave ei taida koskaan toteutua, jos on uskomista penkistä alkukesästä otettuun kuvaan.
Monien karsastama lupiini olisi sinisenä oikein haluttu tähän penkkiin, mutta tosi huonosti se menestyy. Tykkään vaaleanpunaisesta kukissa ja näistä lupiinistakin ja ne saa olla. Ennen vanhaan uskottiin, että ne muuttuvat sinisiksi ajan kanssa. 

Seuraavaksi penkkiin ilmestyivät  kukkivat kurjenkellot.

 Näissäkin on useita täysin valkoisia yksilöitä.

 Alla olevassa kuvassa on oikealla näkyvissä osa rohtoraunioyrtin suurta lehteä. Kukka on melko vaatimaton muuten suureen kokoon nähden. Kuvaa kukasta en ollut ottanut.  Koko kasvi valtaa helposti tilaa itselleen ja karsin sitä jatkuvasti.

Akileijat kuuluvat pihaan oleellisesti ja tänä kesänä ovat kukkineet runsaasti . Sinisessä penkissä on paljon sinisiä (yhtään kuvaa ei löytynyt) ja myös puhtaan valkoisia.

Sinistä on myös vartahilla parasta aikaa, aivan muutamaa kerrosta vaille... jotakin....
                 Kukkarikasta kesää!

Kauan sitten

oli lämmin kesä ja sisarukset kököttävät siinä pienen luoman sillankaiteella, kuin kanat orrella.

Mulla on päällä hihaton pusero, jonka virkkasin hyvin ohuesta pellavalangasta.
Siihen aikaan kaikki vaatteet tehtiin itse.Kuvanottopaikka yritän muistella, mutta kovin kaukana kotoa ei varmaankaan olla. Systerillä on heinänkorsi kädessä, olisipa kukka niin selviäisi paikkakin  helpommin.
       Oi niitä aikoja..........

HHV 18

Eilisen juhlijalle lahjaksi tein huivin, joka on myös hullun huivi vuoden tempauksessa   valmistuneista numeroltaan 18. Lankana on loput edellisestä huivista jäänyttä  Merino Oroa kaksinkertaisena ja pyörö 3,5. Malli on Arroyo, jota jouduin vähän muokkaamaan langan loppumisen takia. Huivi on noin 130 cm pitkä ja korkeutta enimmillään on 40 cm.

 Kuvasin tätä myöhään illalla ja mun taidoilleni tämä oli haasteellinen kuvattava.

 Pöytäkoneeni elvytettiin taas hyvään kuntoon, mutta nettiyhteyttä hoitava "sykseli" on iän myötä ruvennut unohtelemaan tehtäviään (kuulostaa jotenkin tutulta) ja eilinen päivä kului sen kanssa "taistellessa".
Koneongelmista on seurannut jotain hyvääkin, sillä omasta mielestäni olen vahvistunut ja oppinut monia uusia asioita.

     Aurinkoista, lämmintä ja leppoisaa viikonloppua!