sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

"Kesän kukkiessa kauneimmillaan...

Kokosin omista kukkakuvakansioistani kimpun

                                    veljeni muistoksi.

     
                         ......sait siirtyä rauhaan levolliseen:"

9 kommenttia:

sirkkis kirjoitti...

Suru on syvältä vaan sellainen on elomme kirjoihin kirjoitettu. Tuokoon huominen mieleen rakkaat kauniit muistot ja ne vie eteenpäin.

Auli kirjoitti...

Kauniit kukkakimput olet löytänyt veljellesi... Suru on aina suuri kun on rakkaan, läheisen menettänyt, mutta onneksi lämpöiset muistot aina kantavat sen suurimman surun yli.

TeSa kirjoitti...

Lämmin osanotto.

Päivikki kirjoitti...

Lämpimät osanottoni.

Päivikki kirjoitti...

Lämpimät osanottoni.

Kaisa kirjoitti...

Voi Heleena, lämmin osanotto!!

enkulin käsityöt kirjoitti...

Voimia ja osanottoni.

Rakkauden talon Paula kirjoitti...

Sitä, mitä kaipaamme,
emme menetä koskaan.
Sitä, jota rakastamme,
kaipaamme aina.
(Claes Andersson)

Kangaskasa kirjoitti...

Osanottoni suruusi!

Kauniin huivin olen neulonut surutyönä!